keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Muusat

Muusat olivat kreikkalaisen jumaltaruston runottaria eli taiteiden ja tieteiden jumalattaria, joiden äiti oli muistinjumalatar, titaani Mnemosyne ja isä ylijumala Zeus. 

Muusat laskettiin osaksi nymfejä, luonnonhengettäriä. Yleensä nymfit olivat sidoksissa paikkaan tai luonnonmuotoon. He liikkuivat usein jumalien ja jumalattarien seurassa. Muusat elivätkin Kreikan itärannikolla sijaitsevien Helikovuoren ja Pierian virroissa. Heidän johtajansa oli itse auringon ja runollisen innoituksen jumala Apollon, Apollōn Mūsagetēs.

Muusia pidetään taiteiden ja tietämyksen henkilöityminä. Vaikka kreikkalaiset kunnioittivat muusia jo klassisella kaudella, kunkin muusan oma vaikutusalue vakiintui kuitenkin vasta roomalaiskaudella. Klassisen ymmärryksen mukaan muusia oli kolminkertainen triadi, vaikka jotkut väittävätkin heitä olleen vain kolme. Nykyisin muusat mielletään taiteellisen innotuksen vertauskuviksi.

Muusat eivät olleet hyveellisiä yksin taiteille omistautuneita sukupuolettomia olentoja, vaan monilla oli puoliso ja lapsia. Erilaisia soittimia on liitetty moniin muusista.

Giulio Romanon Apollo ja tanssivat muusat n. 1540 (renesanssi).
Kalliope (Καλλιόπη)  oli kertovan eli eeppisen runouden muusa. Hänellä oli joko Apollonin tai Traagian kuninkaan Oiagroksen kanssa kaksi muusikko poikaa Orfeus (manalaretkestään kuuluisa legendaarinen  runoilija ja profeetta) ja Linos (pidetään sävelen ja rytmin kehittäjänä). Hän oli  muusista vanhin ja viisain. Hän toimikin tuomarina kauneuden jumalatar Afroditen ja sadon jumalatar Persefonen kiistellessä komeasta Adoniksesta. Kalliope kuvataan neulan ja vahataulujen kanssa. Myöhemmin Kalliope on yhdistetty yleisesti kertovaan kirjallisuuteen ja häntä on pidetty myös paljon myöhemmin syntyneiden romaanien muusana.

Euterpe (Εὐτέρπη, ilahduttava) oli musiikin muusa, joka kuvattiin usein huilun kera. Häntä kuvailitiin nautinnon antajaksi. Joskus häntä pidetään auloksen eli kaksois-huilun keksijänä. Luonteeltaan häntä pidetään iloisena. Eräiden lähteiden mukaan hän oli traakilaisen kuninkaan Rhesoksen äiti, tosin muitakin muusista on epäilty samasta.

Kleio (Κλειώ) oli sankarirunouden ja kroniikkojen jumalatar, joka nähdään yleensä pergamenttikääröjen tai kirjojen kanssa. Hänellä oli Makedonian kuninkaan Pieroksen kanssa Hyakintos poika. Kleio oli myös löytöretkien ja kaikenlaisen muistiinpannun tiedon suojelija.

Erato (Ἐρατώ, ihana, rakastettava) oli lyyrisen (eli tunteellisen) runouden, lemmenlaulujen ja hymnien jumalatar, jonka sanottiin hurmaavan vilaukselta. Hänet yhdistetään erityissesti romanttiseen ja eroottiseen runouteen. Erato kuvattiin lyyran tai pienen kitharan (vauhdikas kreikkalainen kielisoitin) kanssa, kukkakruunu päässään. Hän oli dryadi (eli puunhenki, tammenhenki) ja myyttisen sankarimetsästäjän Arkaan puoliso. Heillä oli kolme poikaa. Erato liitetään myös lemmenjumala Erokseen, jonka kanssa hän oli vastuussa ihmisten rakastumisesta. Apollon kanssa hänen sanottiin luoneen kitharan.

Apollo, Dianysos ja muusat,
Aleksandria 600-luku.
Melpomene (Μελπομένη) oli tragedian (eli murhenäytelmän) muusa, joka kuvataan surullisen naamion kanssa. Toisessa kädessään hänellä saattaa olla veitsi tai nuija. Päässään hänellä on sypressikruunu. Melpome oli suurien tunteiden muusa.

Polyhymnia (Polýmnia, monta laulua) oli pyhän laulun ja kaunopuheisuuden runontar, joka kuvattiin ajatuksiinsa vaipuneena, vakavamielisenä ja mietiskelevänä. Hän on usein pukeutunut pitkään viittaan ja saattaa nojata pylvääseen. Polyhymniaa saatettiin pitää myös geometrian, mimiikan, mietiskelyn ja maanviljelyn muusana. Vakavaa polyhymniaa kiittettiin hyvistä oivalluksista ja suurista ajatuksista.

Terpshikhore (Τερψιχόρη) on tanssin ja draamallisen kuoron runotar, joka usein istuu lyyra kädessään. Sisarestaan Eratosta poiketen hänellä ei kuitenkaan ole kukkakruunua. Joskus häntä on pidetty seireenien (lumoavasti laulavien lintu-naisten) äitinä.

Thaleia (Θάλεια) oli paimenrunouden ja komedian jumalatar, joka kuvataan usein iloisen naamion ja paimensauvan kera. Hänet mainitaan myös yhtenä mahdollisena korybanttien (eli tanssivien soturien) äitinä. Thalia oli kujeileva muusa. Joskus hänellä oli kädessään trumpetti.

Urania (Οὐρανία, taivaallinen) oli tähtitieteen ja tähdistä ennustamisen jumalatar, joka kuvattiin maapallo oikeassa ja vaarna (eli (puu)tappi) vasemmassa kädessään. Hänen sanottiin rakastavan filosofeja. Urania oli muusista nuorin. Hänen sanottiin saavan ihmisissä aikaan ihmetystä tähtitaivaan edessä.