keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Monet museoiden kuvat kaikkien käytettävissä

Tammikuussa iso osa Finnan kuvista tuli yleiseen käyttöön, eli niitä voi käyttää esimerkiksi blogeissa kunhan mainitsee alkuperän. Minua tämä ilahdutti suuresti.

Olen käyttänyt Finnan kuvia osaltaan kaikissa kevätpuolen blogiteksteissäni. Niistä on ollut paljon apua. Varsinkaan tapetti-kirjoitusta ei olisi olemassakaan ilman Finnan kuvia.

Finnassa voi etsiä kuvia sallitun käyttötavan mukaan
Piti tästä jo aiemmin kirjoittaa, mutta jotenkin aihe hautautui muiden kiireellisempien varjoon.

Kannattaa huomata, että kaikki Finnan kuvat eivät ole vapaassa käytössä, mutta onneksi haulla voi etsiä kuvia, joita voi nimenomaan käyttää vapaasti. Se helpottaa sopivan kuvan löytämistä.

Finnasta on myös näppärä hakea tietyn aikakauden esineitä (ja niistä otettuja kuvia). Silloin ei tarvitse selata pitkää listaa kuvia, joista useimmat eivät sovi omaan tarkoitukseen. 

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

1600-1700-lukujen tapetit

1400-luvun gobelliini.


Länsimaissa tapetti oli gobelliinien jälkeläinen. Siitä kehittyi edullisempi versio käsinkudotuille seinävaatteille. 

Gobellineja on länsimaissa käytetty antiikin ajoista saakka (n. 300 luvulta eaa). Suomen ja ruotsin gobelliini nimitys tulee pariisilaisesta keskiaikaisesta "tehtaasta" (1400-luku). Ranskaksi seinävaate on tapisserie ja englanniksi tapestry. Seinävaatteita käytettiin paitsi koristamaan sisätiloja, myös eristämään huoneita kylmistä kiviseinistä.

Seinävaatteista tapetteihin

Seinälle liimattu painokuva,
yksityiskohta maalauksesta, 1540-luku
Ranskaksi tapetti on joko papier peint tai myös tapisserie. Ilmeisesti meidän tapettimme onkin nimityksenä ranskalaista alkuperää. Nimitys seinäpaperi on käytössä periaatteessa sekä englanninkielessä että ranskassa. Saksalaiset puhuvat tapeteistä (die Tapete) kun taas espanjalaiset käyttävät nimitystä papel pintado eli maalattu paperi.

1600-luvun lopun tapetit, Skolklosterin linna, Ruotsi
Varsinainen paperin-valmistus oli levinnyt Eurooppaan 1100- luvulla. Uskonnollisia painokuvia alettiin painaa 1400-luvun alussa puisilla painolaatoilla.

Vaikka seinäpapereita oli painettu Kiinassa jo aiemmin, Euroopassa niitä alettiin valmistaa 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alussa ilmeisesti itsenäisesti. Joka tapauksessa tapetin ripustajat perustivat killan Ranskaan vuonna 1599. Varhaisimmat tapetit olivat Ranskasta ja Englannista. Toisaalta myös erilaisia painokuvia liimattiin usein seinille. Erityisesti monet Albert Dürerin kuvat oli tarkoitettu seinäkoristeiksi.

Tapetin painatus puulaatoilla.
Viimeistään 1600-luvun loppuun mennessä olivat kehittyneet käsinmaalaus, puulaatta (eli puupiirros) painokuvat sekä sabluunakuviointi. Puulaatoilla painetut tapetit tulivat nousevan maalaisaatelin suosioon jo Keski-Euroopassa jo renesanssin aikana. Yläluokka suosi edelleen seinävaatteita, jotka olivat kuitenkin erittäin kalliita ja joihin useimmilla ei ollut varaa.

Varhaiset seinäpaperit matkivatkin seinävaatteiden aiheita. Valitettavasti varhaisista tapeteista on säilynyt vain vähän esimerkkejä. Joitakin mallikuvia ja painolaattoja kuitenkin tunnetaan.

Yksityiskohta, 1700-luku, kiinalainen
Englannissa tapettien valmistus taantui Cromwellin puritaanisen tasavallan aikana, sillä silloin niitä pidettiin turhanpäiväisinä. Kuningasvallan palauttamisen jälkeen tapetit palasivat suosioon hyvin nopeasti. Varakkaat pyrkivät täyttämään aiempaa kulttuurista tyhjiötä kauniilla asioilla.

1600-luvun lopulla Eurooppaan alettiin tuoda laadukkaita kiinalaisia tapetteja. Ne olivat kokonaan käsinmaalattuja ja siksi kallita. Monet eurooppalaiset valmistajat pyrkivät kopioimaan niitä.

1700-luku

Ranska 1700-luku
1740-luvun lopulla Britannian Pariisin suurlähettiläs sisusti asuntonsa sinikuvioidulla (flokkipainatetulla, irtonukkakoristetulla) nukkatapetilla, josta tuli suosittu. Ranskalainen valmistaja  Jean-Baptiste Réveillon alkoi valmistaa ylellisistä sinikuvioitua fleyr-de-lys eli ranskanlilja tapettiaan 1760-luvulla. Sitä käytettiin ensimmäiseen kuumailmapalloon 1780-luvulla.

Keski-Euroopassa 1700-luvulla olivat suosittuja erilaiset maisemat. Niissä oli usein joko antiikin rakennuksia tai raunioita, maalaisidyllejä tai eksoottisia näkymiä. Myös toistuvia kukka-, ihmis- ja eläinaiheita käytettiin paljon. 1700-luvun lopulla kehitettiin ensimmäiset tapettien koneelliset painotekniikat. Nämä tarjosivat uusia kuviointimahdollisuuksia ja nopeamman sekä edullisemman tuotannon.

Kultanahka tapettia 1600-luvulta,
myöhemmin kehystetty
CC BY-ND 4.0 by Finna,
Varsinais-Suomen museot
Suomalaista tapettihistoriaa

Suomi oli pitkälle 1700-luvulle saakka Ruotsin syrjä-aluetta ja aineellinen kulttuurimme oli niukkaa ja pitkälle talonpoikaista. Tilannetta eivät suinkaan parantaneet 1600-luvun lopun nälkävuodet eivätkä Venäjän valloitus- ja hävitysretket 1700-luvun alussa. Tilanne parani kunnolla oikeastaan vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla.

Ennen 1700-lukua tapetteja olikin Suomessa vain harvoissa rakennuksissa. Barokki toi kuitenkin tapetit myös Pohjolaan 1600-luvulla ja meilläkin niitä lienee ollut joissain harvoissa rakennuksissa. Tuolloin tapetit saattoivat koostua kullatuista nahkapaloista (ns. kultanahka tapetti). Sen halvempi versio oli verkanukkatapetti (eli sirotetapetti), jossa tapetin päälle kuvioksi liimattiin villanukkaa. Sirotetapetit pyrkivät jäljittelemään kultanahkaa. Varaisimmat tapetit olivat neliskanttisia eivätkä välttämättä peittäneet koko seinää.

Rokokoo, käsinmaalattu
CC BY-ND 4.0 by Finna,
Varsinais-Suomen museot
Kotimaisia tapetteja alettiin valmistaa 1740-luvulla, koska Ruotsin ylellisyys asetukset kielsivät ulkomaalaisten tapettien maahantuonnin. Suosittuja aiheita olivat köynnöstävät kasvit yhdistettyinä pystyraitoihin ja kukkakimppu-ruudukko. Myös suuria kokohuoneen maisemakuvia valmistettiin. Kangas- ja paperipohjalle maalattuja koristemaalauksia kutsuttiin myös tapeteiksi (ns käsin maalatut tapetit). Tapetit painettiin ns. lumppupaperille, jonka valmistuksessa käytettiin hyväksi vanhoista vaatteista saatuja kuituja.

Rokokoo, käsinpainettu
CC BY-ND 4.0 by Finna,
Varsinais-Suomen museot
Monet valmistuspajat olivat pieniä, sillä tuolloinen tapetinvalmistus vaati paljon käsityötä. Valmistajat välttyivät leimaverolta, jos heillä oli tapetin valmistuksen lisäksi jokin muukin ammatti. Usein tapetteja valmistettiinkin jonkun käsityö- tai taideammatin sivutyönä. Jo alussa Turun Akatemian piirustuksenopettajat saivat luvan valmistaa tapetteja. Leimattomia tapetteja on vaikea tunnistaa ja monet valmistajista ovatkin jääneet ajan hämärään. Osa täkäläisistä tapeteista on todistettavasti tuotu Ruotsin puolelta.

Kustavilainen, sabluunalla?
CC BY-ND 4.0 by Finna,
Varsinais-Suomen museot
1700-luvun lopun hallitsevaksi tyyliksi muodostui kustavilaisuus, jossa yhdistyi ilmavuus, vaaleus, käytännöllisyys ja eleganttius. Suomessa tyyli oli ruotsalaistakin pelkistetympää: hillittyä vaaleaa harmaata ja pelkistettyjä muotoja. Kustavilaiseen tyyliin sopivat raitatapetit ja köynnösaiheet ja jopa käsinmaalatut antiikin pylväsaiheet.