keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Tanssina Charleston

1900-luvun alussa afro-amerikkalainen kulttuuri valloitti maailmaa. Se tuli suosituksi Yhdysvalloissa ja levisi pian myös Eurooppaan, jossa tummaihoisia artisteja arvostettiin ihan toisella tavalla kuin kotimassaan. Hilpeä charleston-tanssi oli osa tätä kulttuurimurrosta, jazzin ja bluesin rinnalla.



Charleston oli Yhdysvalloissa, 1920-luvun alussa syntynyt tanssityyli. Vuonna 1923 James P. Johnsson sävelsi Broadwaylle samannimisen kappaleen. Siitä tuli yksi vuosikymmenen suosituimmista musiikkikappaleista. Charleston tanssi oli suosituimmillaan vuosina 1926-1927.


Revyyn tanssityylin on sanottu saaneen vaikutteita Kap Verden saarten tansseista. Kap Verde on saaristo Afrikan länsirannikolla, jonkin verran Kanariansaarilta etelään. Sieltä sen sanotaan kulkeutuneen laivoilla Charlestoniin (Etelä-Carolinaan), jossa siitä kehittyi tummaihoisten satamakundien tanssi.

Kaupungilla on sekä siirtomaa-ajan että syvän etelän rotuerottulun historiaa. 1900-luvun alussa se oli kasvava ja kehittyvä teollisuuskaupunki, joka on tänä päivänäkin Yhdysvaltojen eteläosien suurin satama.


Charlestonia tanssitaan joko dixieland tai ragtime musiikkien tahtiin. Se on muunnelma muista 4/4 rytmeistä, kuten foxtrotista. Charlestonissa on synkooppinen (eli painotettu) rytmi, kolmannella tahdilla. Ragtime ei ollut 1920-luvulla, mikään uusi musiikinlaji, sillä sitä oli soitettu 1890-luvulta saakka. Se on nopeatahtista, iloista marssimusiikkia, jota soitetaan lähinnä pianolla.

Dixieland oli 1900-luvun alussa New Orleanssissa kehittynyt Jazzin tyylilaji. Sitä pidetään usein ensimmäisenä oikeana jazz-tyylilajina, ja siinä oli vaikutteita marssimusiikista ja ragtimesta. Orketeri koostui usein pianosta, rummusta ja eri puhallinsoittimista.


Charlestonia pidetään kaikkien rock- ja swing-tanssien äitinä, johon ne pohjaavat. Nykyisin Charlestonia voidaan tanssia joko 1920-luvun tai swing tyylillä. Sitä voidaan tanssia joko soolo- tai paritanssina. Useimmille Charlestonin heittoaskel lienee tuttu elokuvista.  Charlestonia tanssitaan vuoroin päkiällä ja vuoroin kantapäällä, vuorotellen kumpaakin jalkaa eteen heittäen. Tärkeänä osana charleston-tanssissa on hulluttelu ja tahallinen komiikka.


Muita saman tapaisia ja yhtä aikaa suosituiksi tulleita tansseja, olivat Black Bottom ja Shimmy. Black Bottom oli kotoisin Detroitista ja siitä tuli suosittu vuonna 1926, sekin Broadway shown seurauksena. Black Bottomia tanssitaan samaan tahtiin kuin Charlestonia. Shimmy oli tansseista vanhin ja se oli suosittu jo 1910-luvulla. Tanssin juuret ovat todennäköisesti nigerialaisessa Shika-tanssissa, joka kulkeutui Yhdysvaltoihin orjien mukana. Siinä keskiössä ovat vartalon väristykset.