Kesä ja korsetit

Kun korsetit olivat muotia, niitä yleensä käytettiin, oli sää mikä tahansa. Kuumassa ilmanalassa perinteinen paksu korsetti oli tukala. Alunperin tropiikin ilmastoon, mutta sittemmin myös kesäkäyttöön ja urheiluun kehitettiin 1800-luvun loppupuolella kevyempiä korsetteja. 

Ladie's Home Journal, summer 1893

Kesäisistä korseteista ei valitettavasti ole kovinkaan paljon tietoa saatavilla. Finnasta ei löytynyt yhtään kuvausta vastaavaa korsettia, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei suomessakin olisi voitu tuntea näitä korsetteja.

Näistä korseteista puhuttiin tuulettavina (ventilated) korsetteina. Niiden materiaalina saattoi olla verkkokangasta, tylliä, kaitanauhaa, ja muita materiaaleja, joilla rakennetta saatiin kevyemmäksi. Useimmissa oli luut, jotka ainakin aluksi olivat valaanluuta (hetulaa). Koristeena saattoi olla esimerkiksi brodyyria ja konepitisiä.

Annie Oakleyllakin on kuvassa korsetti.
Juliste on 1880-luvulta.

Toisissa kesäkorseteissa oli yksinkertainen ristikkorakenne, joka rakentui luiden ympärille kantti- tai muusta vastaavasta puuvillanauhasta. Toisisa paksumpi kangas oli korvattu ohuemmalla tyllillä tai verkkokankaalla. Koristeena saattoi olla pitsin sijasta brodyyria. Lisää hengittäviä korsetteja nähtävissä täällä.

Kesäkorsettien käyttöönoton taustalla oli osin se, että korsettien haitat alkoivat olla yleisesti tiedossa. Saadakseen korsetteja hyväksyttävämmiksi, valmistijat kehittivät mukavampia malleja. Mainonnassa käytettiin toisinaan jopa yliampuvia väitteitä. Kehitettiin korsetteja, joita voitiin käyttää urheiltaessa ja kuumalla säällä. Korsetin raot tekivät siitä hengittävämän, jolloin ilma pääsi liikkumaan ja hiki haihtumaan.

Amerikkalainen nauhakorsetin
patentti on haettu 1866.

Ne kehittyivät matkailun ja siirtomaiden kehittyessä 1800-luvun lopulla, kun korsetteja käyttäviä naisia muutti trooppiseen ilmanalaan. Vanhimmat hengittävät korsetit ovat ilmeisesti 1870-luvulta. Amerikassa on haettu nauhakorsettia koskeva patetti 1866 (US patent 60428). Huolimatta kuumuudesta, naiset eivät halunneet joustaa muodin vaatitmasta vartalon mallista, jonka korsetit mahdollistivat.

Näitä korsetteja oli tarjolla erityisesti 1800-luvun lopulla, viktoriaanisena kautena, mutta vielä myös 1900-luvun alkuvuosina, ennen ensimmäistä maailmansotaa, ns. edvardiaanisena kautena. 1890-luvulla suosituksi kesäkorsettien materiaaliksi tuli pellavaverkko, joka hengittää hyvin.