keskiviikko 17. elokuuta 2016

Belle Epoque - toivon kultakausi

Belle epoque on nostalginen nimitys vuosisadan vaihteen kukoistuskaudelle Euroopassa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Aikakautta leimasi eräänlainen viattomuus, kehitysusko ja huolettomuus.

Muisto maailmannäyttelystä 1889.
Belle epoque (suloinen tai kaunis aika) 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa oli toiverikasta aikaa, koska talous kasvoi, maailma tuntui kehittyvän kiihtyvällä vauhdilla ja ihmisten elintaso parani. Erityisesti keskiluokka vaurastui, mutta myös työväenluokkien asema parani. Maailmansotien kauhut ja 1930-luvun syvän laman aiheuttama kurjuus olivat vasta edessä. Käsite on nostalginen, sillä se syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen kuvaamaan sitä edeltänyttä kukoistuskautta.

Tekniikka kehittyi monella rintamalla. Kemian teollisuus otti suuria harppauksia. Kaiken kansan käyttöön saatiin polkupyöriä, jotka olivat aiempaa edullisempia liikkumisvälineitä lähietäisyyksillä. Myös joukkoliikenne kehittyi mm. hevosraitiovaunujen käyttöönoton ja raideliikenteen kehityksen myötä. Pienten moottorien kehityksen myötä syntyivät vähitellen autot, moottoripyörät ja lentokoneet, jotka mullistivat liikkumista.

Monissa Gallen-Kallelan kalevala-
aiheisissa töissä yhdistyvät jugend-
tyyli ja kansallisromantiikka.
Tekniikan kehitystä juhlistivat eri maailmannäyttelyt, joissa eri maat ja yritykset esittelivät uusia keksintöjään. Eräs merkittävimmistä oli Pariisin maailmannäyttely vuonna 1889, jonka symbooli oli väliaikaiseksi tarkoitettu Eiffel-torni. Näyttely järjestettiin osin Ranskan vallankumouksen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Impressionistinen taide kukoisti ja näyttelyssä esiin tuli myös uusi jugentyyli eli "Art Noveau". Suomen suuriruhtinaskunta oli mukana näyttelyssä paviljongilla, jonka koristeena olleet Akseli Gallen-Kallelan kalevalaiset kuva-aiheet koristavat nyt kansallismuseon aulaa.

Belle epoque taidemaailmassa

1870-luvun Ranskan ja Saksan välisten sotien jälkeen Euroopassa alkoi pitkä rauhallinen aika, joka edisti myös talouden ja tekniikan kehitystä. Aikakautta hallitsi usko tulevaisuuteen, luonnontieteisiin ja teknologian kehitykseen.

Myönteinen tulevaisuuden kuva heijastui taiteisiin ja kulttuurielämään, joihin ihmisillä oli varaa sijoittaa. Kahvilat, yökerhot, taidegalleriat, konsertit ja kulttuurisalongit kukoistivat. Belle epoque oli aiempaan esittävään taiteeseen eroa tekevän impressionismin kulta-aikaa. Samalla se synnytti uusia entistä modernimpia taidesuuntauksia kuten kubismin ja fauvismin.

Muchan Art Noveau kuvitusta.
Muchan kuvia julkaistiin niin
kalentereissa kuin mainoksissa.
Ammattiliittojen synnyn myötä varallisuus jakautui myös alempien luokkien hyödyksi ja hekin alkoivat tavoitella kauneutta elämäänsä. Taideteollinen muotoili valtasi alaa ja tuli tärkeäksi kilpailukeinoksi. Belle eppque synnyttikin taideteolliseen ja kaupalliseen jugend-tyyliin, joka tunnetaan myös Art Noveauna, uutena taiteena. Jugend syntyi eräänlaisena vastalauseena 1800-luvun kertaustyyleille, jotka pyrkivät kierrättämään vanhaa. Siksi sitä nimitettiin uudeksi tai nuoreksi tyyliksi. Kuvakieli oli epäsymmetristä ja luonnollista. Kaarevat linjat olivat hallitsevia.

Jugend heijastui myös arkkitehtuuriin ja Helsinki on eteläisen serkkunsa Riikan rinnalla yksi Euroopan hienoimmista Jugend kaupungeista. Jugendrakennuksia on paljon Kluuvissa, Eirassa ja Bulevardin tuntumassa - vanhan empirekeskustan reunamilla ja ympräistössä. Jonkin verran Jugend vaikutteisia rakennuksia on myös Hakaniemessä ja Etu-Töölössä.

Kirjallisuudessa ja musiikissa olivat vallalla myöhäisromantiikka, joka tunnettiin meillä kansallisromantiikkana. Suomi ei ollut poikikeus, sillä samanlainen kansallisten piirteiden ja historian ihannointi näkyi monien pienten eurooppalaisten, itsenäisyyteen pyrkivien kansallisuuksien kulttuurielämässä. Eräänä innoittajana olivat Grimin veljekset, jotka keräsivät saksalaista kansanperinnettä ja innoittivat kolleegojaan monissa maissa.

Naisten elämä kohentuu

Belle epoqueta värittivät monenlaiset uudistusliikkeet. Työväenliikkeen lisäksi suosittuja olivat erityisesti raittiusliike ja naisasianliike. Naisasianaiset eli suffaragetit ajoivat joskus asiaansa melko jyrkinkin keinoin ja herättivät herkästi paheennusta yleisen mielipiteen piirissä. Naisten asema parani kuitenkin vähitellen, vaikka monet asialleen omistautuneet kokivatkin muutosten olevan liian hitaita.

Yllättäen naisasialiikkeen toiminta heijastui myös pukeutumiseen. Yleisen hallitsevan korsetti-muodin rinnalle syntyi uudistusliike, joka pyrki naisten luonnolliseen pukeutumiseen. Reformistit luopuivat korseteista ja pukivat naiset rentoihin vaatteisiin. Liikkeen takana oli myös lääkärikunnan huoli aikakauden tiukkaan nyöritettyjen korsettien monenlaisista terveysvaikutuksista.

Ranskalaisen pilalehden kannaotto
poikamaiseen tyyliin
(edustajat oikealla).
Naisasia-naiset pyrkivät saavuttamaan arvovaltaa lainaamalla miesten tyyliä ja häivyttämällä vahvasti naisellisia piirteitä. Miesten tyylistä lainaaminen näkyi muotiin tulleina paitapuseroina, kravatteina ja olkapäiden korostamisena. Muotiin tulivat myös olkalinjaa leventävät suuret hihat. Raskaat leveät helmat kapenivat ja lopulta alkoivat vähitellen lyhentyäkin. Vuosisadan vaihteessa oli vallalla poikamainen tyyli, jossa suosittiin pieniä rintoja.

Samoihin aikoihin syntyi naisten räätäleitä, jotka ompelivat naisille jakkupukuja pitkine hameineen. Sen seurauksena naisten vaatteiden kaavoitus otti oppia miesten vaatteiden kaavoituksesta ja modernisoitui. Vaatteet alettiin kaavoittaa etu ja takakappaleisiin ja niihin alettiin ommella erilaisia sisäänottoja naisellisia muotoja kunniottaakseen.

Varhaiset pesukoneet olivat käsikäyttöisiä,
mutta helpottivat silti pesijpöiden työtä
käsinpesuun verrattuna.
Kodinkoneiden tulo markkinoille uudisti vähitellen myös kotielämää. Työtä helpottivat ensin alkeelliset pyykinpesukoneet ja tehokkaammat keittimet. Vähitellen markkinoille alkoivat tulla myös alkeelliset imurit, astianpesukoneet ja kylmäkaapit. Naisten elämän parantamiseen panostettiin, vaikkei uusien laitteiden jalkautuminen koteihin aina ollut kovin nopeaa.

1800-luvun lopulla äitiyskuolemat vähenivät lääkärien paremman ymmärryksen seurauksena. Vähitellen opittiin tekemään myös äidin hengen pelastavia keisarinleikkauksia. Synnynttäjien kivunpoisto parani, kun käyttöön otettiin eetteri, kloformi ja ilokaasu. Opittiin ennakoimaan vaikeita synnytyksiä raskauden aikaisen tarkkailun avulla. Kotisynnytykset olivat edelleen yleisiä ja alun alkaen usein sairaalasynnytyksiä turvallisempia. Sairaalasynnytystenkin turvallisuus parani, kun alettiin ymmärtää hygienian merkitys.

Moni vierastaa nykyaista feminismiä, mutta monet alkuperäisen naisasialiikkeen saavutukset ovat tehneet nykyajan elämästä tasa-arvoisemman ja paremman meille kaikille.

Ei kommentteja: