Ihmisiin on sisäänohjelmoitu pelkomekanismi, jonka tarkoitus on suojella meitä pahoilta asioilta. Historian aikana esimerkiksi moniin sairauksiin on suhtauduttu joukkopaniikin oirein. Yhä tänä- päivänäkin joukkopaniikkia esiintyy huolimatta kasvaneesta tietämyksestämme. Usein taustalla on tänäpäivänä medioiden tarve rahastaa katastrofeilla sen sijaan, että he todella pohtisivat asioita ja levittäisivät tietoa.
Vaikka pelko on sinänsä suojeleva tunne, ovat sen seuraukset toisinaan kielteisiä. Pelko saattaa lukita järkevän ajattelun ja saa tavallisesti hyvinkin järkevät ihmiset toimimaan paniikinomaisesti ja toisinaan jopa typerästi. Omiin pelkoihin ja vastenmielisyyksiin olisikin syytä suhtautua kriittisesti.
Tunnetun historian aikana joukkopelot ovat iskeneet ihmisjoukkoihin useaan otteeseen Menneissä yhteiskunnissa, joissa tiedonvälitys oli vajavaista ja tietoa oli vaikeasti saatavana, oli terveellistä karttaa epäilyttäviä sairauksia. Monien kuolettavien sairauksien edessä tunnemme edelleen avuttomuutta, joka herkästi synnyttää paniikinomaista käytöstä. Myös vieraita ihmisiä ja outoja asioita kannatti välttää ennen kuin niiden seuraukset tunnettiin.
Joukkopelkoa syntyy usein muissakin tilanteissa, joissa ihmisen elämä ja elinolosuhteet ovat vaarassa. Aiemmin pelkoa aiheuttivat satojen menetykset ja nälkävuodet, tänäpäivänä taustalla on esimerkiksi talouden epävakaus. Pelkäämme myös oman fyysisen vapauden ja toimintavapauden menetystä. Pelkoreaktiot tilanteissa, joissa suuret ihmiset ovat kokoontuneet yhteen voivat olla paitsi hölmöjä myös suorastaan vaarallisia.
Joukkopelko edellyttää yleistä tunnettavuutta. Aiemmin tiedonvälitys kulki usein ihmiseltä toiselle jouruina. Nykyisin teknistyneen tiedonvälityksen maailmassa tiedon välitys on entistä tehokkaampaa ja halutessa kaikkien saatavilla. Kriittisyys on usein ihan tervettä, kunhan se perustuu tosiasioihin, eikä median haluun myydä itseään.
Kun Fukusiman ylinvoimala räjähti, jonottivat vanhuksestkin apteekeissa jodia, huolimatta siitä, että jodista tuskin on hyötyä yli 40-vuotiaille ja että hyöty nuorilla aikuisillakin on melko vähäinen. Tutkituista atomipommin uhreista 20-40 vuotiailla oli vain hyvin vähäistä nousua kilpirauhassyövässä ja vanhemmilla ikäluokilla sitä ei ollut lainkaan.
Eikä jodi suojaa säteilyltä, vaan ainoastaan radioaktiivisen keräytymiseltä kilpirauhaseen. Mahdollisten haittojen vuoksi ei sitä turhaan kannata syödä. Näkymättömänä säteily on kuitenkin pelottavan salaperäinen ja sen uhka saa ihmiset suojautumaan vaistonvaraisesti. Lähelläkin tapahtuvan ydinlaitoksen onnettomuudelta suojautuu kuitenkin parhaiten pysyttelemällä sisätiloissa. Tietämättömyys lisääkin usein uhkaavuutta ja paniikin omaista käytöstä.
Selittämättömät tilanteet lisäävät yleistä pelkoa. Tällaisia tilanteita ovat olleet esimerkiksi eläinten joukkokuolemat. Beeben kaupungissa, Yhdysvaltain Arkansissa, tippui parina vuonna taivaalta tuhansia lintuja, joiden kuolinsyytä tutkijatkaan eivät täysin selvittäneet. Ihmiset olivat ymmärrettävästi huolissaan. Keskitalvella 2010-2011 raportoitiin myös muita eläimiin liittyviä joukkokuolemia yhdysvalloissa. Jotkut kristilliset ääriryhmät ennustivat maailmanloppua. Vastaavankaltaisia huolta herättäneitä lintukuolemia on tapahtunut sittemmin myös Euroopassa esimerkiksi Ruotsissa ja Italiassa.
Le Royn koulussa, Yhdysvaltain New Yorkin osavaltiossa, oppilaat alkoivat saada outoja nykimisoireita, jotka muistuttivat hieman touretten syndroomaa. Jotkut kansalaisaktivsistit epäilivät oireita ympäristömyrkkyjen aiheuttamaksi. Lääkärien mukaan tunnetut aineet eivät aiheuttaisi kyseisenlaisia oireita Ympäristöstä ei löytynytkään mitään myrkyllisiä aineita. Oireiden kuvaukset olivat levinneet sosiaalisessa mediassa ja ne paljastuivatkin lopulta konversiohäiriöksi, jota aiemmin nimitettiin hysteriaksi. Kyse olikin eräänlaisesta joukkopaniikista, jonka syyt olivat psyykkisiä ja usein stressiperäisä.
Vaarallisimpia joukkopaniikit ovat silloin, kun ne tapahtuvat äkkinäisesti paikoissa, joissa paljon ihmisiä on kokoontunut yhteen. Tuolloin voivat heikoimmat, erityisesti vanhukset ja lapset jäädä jalkoihin. Paniikin saattaa syntyä esimerkiksi tulipalosta poistumisen yhteydessä. Esimerkiksi Torontossa syntyi 2012 paniikki suuressa ostoskeskuksessa, kun nuori mies alkoi ammuskella ruokaosaston kassajonossa. Sadat hätääntyneet rynnivät uloskäynneille.
2010 Love Parade- teknofestivaaleilla Saksassa syntyi paniikki tunnelissa ennen festivaalialueelle saapumista.500 metriä pitkä tunneli tukkeutui vastakkaisiin suuntiin liikkuvien ihmismassojen seurauksena. Kaaos syntyi ilmeissti tiheään sulloutuneen joukossa ahtaan paikan kammosta. Suuren joukon yrittäessä poistua paikalta, osa jäi jalkoihin. Pelastushenkilökunnan oli vaikea päästä auttamaan tiiviin väkijoukon vuoksi. Tämän seurauksena 15 henkeä menehtyi. Järjestäjiä syytettin huonoista turvallisuusjärjestelyistä.
Joukkohysterian tai -paniikin taustalla on ihmiselle ominainen laumakäyttäytyminen. Koska olemme luonnostamme sosiaalisia eläimiä ja elämme yhteisöissä, on tärkeää, että osaamme lukea toisten tunnetiloja ja vastata niihin nopeasti. Havaittu vaara laukaisee ruumiissa reaktion, jonka muut havaitessaan toistavat. Näin pelko leviää. Tämä tehostaa lauman tai yhteisön nopeaa pakoa. Samalla se synnyttää ominaisuuden, jota kutsutaan suggestioherkkyydeksi. Edes kielen ja kulttuurin kehitys ei ole vaimentanut sisäistä laumaeläintämme.
Ainoa asia mitä meidän pitää pelätä on pelko itse.
- F D Roosevelt -
Vaikka pelko on sinänsä suojeleva tunne, ovat sen seuraukset toisinaan kielteisiä. Pelko saattaa lukita järkevän ajattelun ja saa tavallisesti hyvinkin järkevät ihmiset toimimaan paniikinomaisesti ja toisinaan jopa typerästi. Omiin pelkoihin ja vastenmielisyyksiin olisikin syytä suhtautua kriittisesti.
 |
| Pelko näkyy silmissä. |
Joukkopelkoa syntyy usein muissakin tilanteissa, joissa ihmisen elämä ja elinolosuhteet ovat vaarassa. Aiemmin pelkoa aiheuttivat satojen menetykset ja nälkävuodet, tänäpäivänä taustalla on esimerkiksi talouden epävakaus. Pelkäämme myös oman fyysisen vapauden ja toimintavapauden menetystä. Pelkoreaktiot tilanteissa, joissa suuret ihmiset ovat kokoontuneet yhteen voivat olla paitsi hölmöjä myös suorastaan vaarallisia.
Joukkopelko edellyttää yleistä tunnettavuutta. Aiemmin tiedonvälitys kulki usein ihmiseltä toiselle jouruina. Nykyisin teknistyneen tiedonvälityksen maailmassa tiedon välitys on entistä tehokkaampaa ja halutessa kaikkien saatavilla. Kriittisyys on usein ihan tervettä, kunhan se perustuu tosiasioihin, eikä median haluun myydä itseään.
Äkillinen paniikki tai joukkohysteria
Yllättävien vaaratilanteiden tapahtuessa ihmiset reakoivat usein hätääntymällä. Taustalla on usein loukkuun jäämisen pelko. Suurten joukkojen hätääntymisellä on usein vaarallisia seurauksia. Ihmiset toimivat arvaamattomasti ja aiheuttavat toimillaan vaaratilanteita. Joskus joukkohysterian seuraukset ovat paljon vaarallisempia kuin alkuperäinen vaaratilanne itsessään.Kun Fukusiman ylinvoimala räjähti, jonottivat vanhuksestkin apteekeissa jodia, huolimatta siitä, että jodista tuskin on hyötyä yli 40-vuotiaille ja että hyöty nuorilla aikuisillakin on melko vähäinen. Tutkituista atomipommin uhreista 20-40 vuotiailla oli vain hyvin vähäistä nousua kilpirauhassyövässä ja vanhemmilla ikäluokilla sitä ei ollut lainkaan.
Selittämättömät tilanteet lisäävät yleistä pelkoa. Tällaisia tilanteita ovat olleet esimerkiksi eläinten joukkokuolemat. Beeben kaupungissa, Yhdysvaltain Arkansissa, tippui parina vuonna taivaalta tuhansia lintuja, joiden kuolinsyytä tutkijatkaan eivät täysin selvittäneet. Ihmiset olivat ymmärrettävästi huolissaan. Keskitalvella 2010-2011 raportoitiin myös muita eläimiin liittyviä joukkokuolemia yhdysvalloissa. Jotkut kristilliset ääriryhmät ennustivat maailmanloppua. Vastaavankaltaisia huolta herättäneitä lintukuolemia on tapahtunut sittemmin myös Euroopassa esimerkiksi Ruotsissa ja Italiassa.
Le Royn koulussa, Yhdysvaltain New Yorkin osavaltiossa, oppilaat alkoivat saada outoja nykimisoireita, jotka muistuttivat hieman touretten syndroomaa. Jotkut kansalaisaktivsistit epäilivät oireita ympäristömyrkkyjen aiheuttamaksi. Lääkärien mukaan tunnetut aineet eivät aiheuttaisi kyseisenlaisia oireita Ympäristöstä ei löytynytkään mitään myrkyllisiä aineita. Oireiden kuvaukset olivat levinneet sosiaalisessa mediassa ja ne paljastuivatkin lopulta konversiohäiriöksi, jota aiemmin nimitettiin hysteriaksi. Kyse olikin eräänlaisesta joukkopaniikista, jonka syyt olivat psyykkisiä ja usein stressiperäisä.
Vaarallisimpia joukkopaniikit ovat silloin, kun ne tapahtuvat äkkinäisesti paikoissa, joissa paljon ihmisiä on kokoontunut yhteen. Tuolloin voivat heikoimmat, erityisesti vanhukset ja lapset jäädä jalkoihin. Paniikin saattaa syntyä esimerkiksi tulipalosta poistumisen yhteydessä. Esimerkiksi Torontossa syntyi 2012 paniikki suuressa ostoskeskuksessa, kun nuori mies alkoi ammuskella ruokaosaston kassajonossa. Sadat hätääntyneet rynnivät uloskäynneille.
2010 Love Parade- teknofestivaaleilla Saksassa syntyi paniikki tunnelissa ennen festivaalialueelle saapumista.500 metriä pitkä tunneli tukkeutui vastakkaisiin suuntiin liikkuvien ihmismassojen seurauksena. Kaaos syntyi ilmeissti tiheään sulloutuneen joukossa ahtaan paikan kammosta. Suuren joukon yrittäessä poistua paikalta, osa jäi jalkoihin. Pelastushenkilökunnan oli vaikea päästä auttamaan tiiviin väkijoukon vuoksi. Tämän seurauksena 15 henkeä menehtyi. Järjestäjiä syytettin huonoista turvallisuusjärjestelyistä.
Joukkohysterian tai -paniikin taustalla on ihmiselle ominainen laumakäyttäytyminen. Koska olemme luonnostamme sosiaalisia eläimiä ja elämme yhteisöissä, on tärkeää, että osaamme lukea toisten tunnetiloja ja vastata niihin nopeasti. Havaittu vaara laukaisee ruumiissa reaktion, jonka muut havaitessaan toistavat. Näin pelko leviää. Tämä tehostaa lauman tai yhteisön nopeaa pakoa. Samalla se synnyttää ominaisuuden, jota kutsutaan suggestioherkkyydeksi. Edes kielen ja kulttuurin kehitys ei ole vaimentanut sisäistä laumaeläintämme.
