Mitannin valtakunta (jatkoa hurrilaisille)

Hurrilaiset ja urartu olivat sukulaiskansoja, jotka vaikuttivat Kaksoisvirranmaan alueella noin 2500-700 eaa. Mitanni oli muinaninen valtakunta (n. 1500-1360 eaa) , joka koostui hurrilaisista ja heitä hallitsevista indoiranilaisesta sotilasaatelista. Valtakunnat ja kansat heikkenivät myöhempien kansojen siirtyessä alueelle.

Lähi-Idän suurvallat n. 1400 eaa. PD by Javierfv1212.

Lähi-Idän historiaa luettiin Euroopassa pitkään paljolti Raamatun perusteella. Raamatusta tutuimpia olivat Egypti, Babylonia ja Assyria. Vaikka muitakin kulttuureja Raamatussa mainitaan, ne olivat jääneet melko tuntemattomiksi. Osa Lähi-Idän kansoista jäi Raamatun ulkopuolelle, koska Raamatun kirjoittajilla ei ollut mitään syytä mainita heitä.

Arkeologian alkaessa Lähi-Idässä 1800-luvun puolivälissä ja vähitellen muuttuessa tieteelliseksi kuva alueen maista alkoi muuttua. 1900-luvun alkupuolella löydettiin Sumerit. Eräs Lähi-Idän mahtavimmista valtioista, Heetit tunnettiin vain ohimenevistä viittauksista Raamatusta, kunnes heistä alettiin löytää merkkejä Anatoliastta 1800-luvun lopulta ja heidät tunnistettiin 1900-luvun lopulla. Heettien piiloon jäämisen syynä voitaneen pitää osittain sitä, että monet heidän kaupungeistaan sijaitsivat vaikeakulkuisilla alueilla, toisin kuin Egyptin ja Kaksoisvirranmaan alankokulttuurit.

Mitannia eikä hurrilaisia mainita Raamatussa ilmeisesti lainkaan. Se johtunee siitä, että Mitanni ei enää ollut olemassa asemassa Vanhan Testamentin kirjoittamisen aikaan (1200-165 eaa). On kuitenkin mahdollista, että hurrilaiset on mainittu Raamatussa hieman erilaisella nimellä, minkä vuoksi heitä ei oikein tunnisteta Raamatun teksteistä.

Mitanni

Mitanni (tunnetaan assyriaksi myös nimellä Hanigalbat, heetiksi nimellä Hurri ja egyptiksi nimellä Naharin) oli muinainen suurvalta Kaksoivirranmaan pohjoisosissa. Valtakunta hallitsi aluetta vuosina 1500-1360 eaa. Egyptiläinen nimitys "Mitanni" viittaa indoiranilaiseeen alkuperään, kun taas sekä heettiläinen "Hurri" että assyrialainen "Hanigalbat" tarkoittavat hurrilaisia.

Nuzi-keramiikkaa Mitannista. CC0-1.0 by Daderot.

Valtakunta koostui luultavasti indoiranilaisesta sotilaseliitistä, kaukaasialaislähtöisistä hurrilaisista ja seemiläisistä amorilaisista koostuneesta väestöstä. Yläluokan nimet, eräät käsitteet ja jumaluudet vaikuttaisivat olevan indoiranilaista alkuperää. Iranilaisiin kieliin kuuluvat mm. alueella nykyään puhuttavat kurdikielet. Alueella puhutaan myös muita indoeurooppalaisia kieliä.

Myöhemmin yläluokankin kieli vaihtui ilmeisesti hurrilaiseksi, sillä egyptiläisistä Amarnan kirjeistä päätellen he puhuivat hurrin kieltä. Hurrin kieli ei rajoittunut pelkästään Mitannin alueelle, vaan sitä puhuttiin laajalti Syyriassa ja Pohjoisen Kaksoisvirranmaan alueella. Kielestä oli olemassa erilaisia alueellisia murteita.

Sylinterisinetti Mitannista. CC0-1.0 by MMA

Khabur-joen latvoilla sijainnut pääkaupunki tunnettiin nimellä Washukanni. Kaupungin nimi on indoeurooppalaista alkuperää, kuten Mitannin hallitsijat ja sen on tulkittu tarkoittaneen varakkuuden kaivosta. Indoarjalaisessa perinteessä "Vasu" tarkoittaa jumalolentoja, jotka tuovat rikkautta.

1300-luvun lopulla eaa kaupunki joutui heettien murjomaksi ja assyrilaiset tuhosivat sen lopullisesti noin 1290 eaa. Kaupungin muusta historiasta tiedetään varsin vähän, eikä sitä ole onnistuttu varmuudella paikantamaan arkkeologisesti.

Valtakunnan hallitushistoria

Mitannin historiasta ei ole löytynyt omanmaalaisia kirjallisia lähteitä, vaan sen historia tunnetaan lähinnä egyptiläisten, heettiläisten ja assyrialaisten lähteiden perusteella. Tämä ei ole kattava kuvaus Mitannin hallitsijoista, vaan siinä on mainittu lähinnä sen historian kannalta keskeisimmät vaikuttajat.

Sausatarin kuninkaallinen sinetti. PD.

Babylonian romahdettua kassiittien hyökkäyksen seurauksena, heettien Yamhadin (nykyinen Aleppo) valloitus, ja välikauden assyrialaiskuninkaiden heikkous aiheuttivat Kaksoisvirran maahan valtatyhjiön jota Mitanni nousi täyttämään.

Kuningas Parshatatar (alias Barattarna) valloitti Yamhadin ja teki kanaanilaisesta Alalakhin kuninkaasta Idimiristä oman vasallinsa. Alalakh sijaitsi Amuqin laaksossa, luoteis-Anatoliassa ja oli seemiläisten amorien perustama. Eteläanatolialainen Kizzuwatnan valkunta liittoutui Mitannin kanssa ja assyrialaisista tuli käytännössä heidän vasallejaan 1400-luvun puoliväliin mennessä.  Parshatatarin pojan Shaustatarin valtakaudella Kizzuwana lännessä ja Ishuwa pohjoisessa olivat tärkeitä liittolaisia vahvistuvien heettiläisten kurissa pitämiseksi.

Muutamien Egyptiä vastaan taisteltujen voitokkaiden taistelujen jälkeen, Mitanni haki rauhaa heidän kanssaan ja muodosti liiton. Kuningas Shuttarnan valtakaudella suhde oli ystävällinen ja kuningas lähetti tyttärensä faarao Amenohotep III vaimoksi. Mitanni oli nyt valtansa huipulla.

Amarna-kirje: Turshattalta Amenohotep III:lle. PD.

Mitannin vaikutusvalta Assyriassa alkoi heiketä 1300-luvun eaa alkupuolella. Assyrialaiset sekaantuivat Mitannin sisäiseen, veljesten väliseen taisteluun kruununperimyksestä. Tästä seurasi, että Assyrian kuinkaan Eriba-Abadin onnistui heikentämään kuninkaan vaikutusvaltaa Mitannissa.

Tilanne paheni vielä ensimmäiseen vallantaisteluun osallistuneen kuningas Shuttarna II:n kuoleman jälkeen, jolloin Mitanni oli pahan valtataistelun repimä, mikä heikensi valtakuntaa entisestään, vaikka Shuttarnan poika Turshatta nousi vihdoin valtaistuimelle. Samalla välit Egyptiin viilenivät ja sekä Assyrian että heettien uhka kasvoi. Samoihin aikoihin heetit valloittivat Mitannin kumppanin Anatoliasta ja istuttivat valtaistuimille omat suosikkinsa.

Washukannissa alkoi uusi valtataistelu. Sekä heetit että assyrilaiset kannattivat omia ehdokkaitaan valtaistuimelle. Viimein heetit valloittivat pääkaupungin ja asettivat valtaistuimelle suosikkinsa Turshattan pojan Shattiwasan. Valtakunta kattoi enää vain Khaburin laakson. Assyrialaiset eivät kuitenkaan antaneet periksi, vaan valloittivat koko Mitannin 1200-luvulla eaa.