keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Uudemmat Rock'n'Swing-tanssit

1940-1950-luvulla syntyi useita uusia swing-tansseja, joiden juuret ovat aiemmissa tansseissa. Niistä suositumpia ovat tänä päivänä rocken roll, boogie-woogie ja latinalaisiin tansseihin luettava jive. 

Länsi- ja Itä-rannikon Swing-tanssit syntyivät 1940-luvulla. Niitä tanssitaan monien eri musiikinlajien tahtiin. Tyypillisimpiä ovat rocken roll, blues ja jazz, mutta myös esimerkiksi pop ja country musiikkeja saatetaan tanssia Swing-tyyliin. Itä-Rannikon swingiä kutsutaan myös yksi-askel swingiksi. Niin santusta western swingistä kehittyi myöhemmin rivitanssi ja country musiikin tahtiin tanssitava two-step (kaksi-askel). Western swingiä tanssitaan 2-4 rytmiin. Länsi- ja Itä-Rannikon swingien eräänlainen risteymä on Imperial swing, joka syntyi St. Louisin Imperial Clubilla.

1940-luvun Swing tyyliä. 

Boogie-woogie kehittyi aluksi tanssittavaksi boogie-woogie musiikin  eli nopean bluesin tahtiin. Musiikki on synkopoitua, eli tahti on niin sanotulla painottomalla iskulla. 1950-luvulla nykyaikaista boogie-woogieta nimitettiin rock'n'rolliksi. Vähitellen tanssista tuli eurooppalainen versio itärannikon swingistä. Siinä on vahvoja vaikuitteita Lindy Hopista ja usein akrobaattisia elementtejä. Tanssi on kuusitahtinen ja sitä tanssitaan useimmiten rocken rollin tahtiin. Tanssi nykymuoto kehittyBoogie-woogie on suosittu kilpatanssi.

Rockin tahtiin 1950-luvulla.

Carolina shag syntyi 1940-luvun Carolinassa. Se pysyi pitkään melko paikallisena tanssina, mutta 1990-luvulla sen suosio kasvoi ja se levisi myös muualle. Suosion taustalla lienee 1989 julkaistu elokuva Shag, joka kertoo opiskelijanuorista Myrtle Beachilla. Tanssi yhdistään usein 1950-1960-luvuilla suosittuun beach-musiikkiin, joka on rhytm'n'blues pohjaista. Carolina shag on kuuteen laskettava kahdeksan-askelinen tanssi.

Swing-tanssia elokuvasta "House Boat" vuodelta 1958.

Jive-tanssien juuret ovat 1930-luvulla afroamerikkalaisten piirissä. Se katsotaan iloiseksi ja vapaaksi Jitterbug-tanssin variaatioksi. Nykyään sen eräs muoto on yksi seuratanssikilpailujen latinalaisista tansseista. Joskus jiven katsotaan syntyneen Jitterbugista 1940-luvun Englannissa amerikkalaisten sotilasten vaikutuksesta. Skip Jive olikin suosittu 1950-1960-lukujen Englannissa. Sitä tanssittiin perinteisen jazzin tahtiin.

Brittien nuorten tanssikilpailut 1962 - alkupuolella jivea.

Moderni jive syntyi englantilaisissa klubeissa 1980-luvulla vanhemman ranskalaisen jive-tyylin pohjalta. Siinä on vaikutteita myös Länsi-rannikon swingistä, salsasta, vakiotansseista ja ns. latinalaisista tansseista. Tanssia on kutsuttu useilla eri nimillä, kuten Ceroc, LeRok ja ranskalainen jive. Tässä vain muutama varhaisempi esimerkki lukemattomista eri nimistä.

Rock'n'Roll tanssi syntyi 1950-luvulla tanssittavaksi rock-musiikin tahtiin. Alunperin tanssin juuret lienevät 1950-luvun boogie-woogiessa. Tanssin perusrytmi on nopea-nopea-hidas-hidas.

1956 Rock'n'Roll tyyliä

Tanssityyli on ollut erityisen suosittu Australiassa. Se on myös suosittu kilpatanssi. Lindy Hopin tullessa suosituksi 1990-luvulla, monilla tanssijoilla oli juurensa rock'n'rollin parissa. Rock'n'rollista puuttuu swing-tansseille tyypillinen keinunta ja sen kuulumisesta swing-tansseihin onkin eri mielipiteitä. Se on kuitenkin osa samaa perinnettä. Rock'n'Rollin akrobaattinen muoto on erityisen suosittu Euroopassa.