Lehtiä naisille

Naistenlehtiä on ollut nykyaikaisen
lehdistön alkuajoista asti.

Naistenlehdistä puhuttaessa tarkoitetaan naispuolisille lukijoille suunnattuja aikakauslehtiä. Nykyaikaisen lehdistön juuret ovat 1600-luvulla. Pitkän historiansa aikana naistenlehdet ovat todellisuudessa palvelleet monenlaisia erilaisia tarkoituksia, eivätkä tämänkään päivän naistenlehdet ole vain viihdejulkaisuja, kuten usein annetaan ymmärtää.

Naistenlehdillä on ollut kyseenalainen, monesti vähätelty maine (pdf), jonka juuret ovat erityisesti 1960-1970-luvun kulttuuriajattelussa. Naistenlehtiä syyllistetään monesti sellaisestakin, mihin muutkin lehdet yhtälailla syyllistyvät.

Ennen varsinaisten lehtien ilmestymistä esiintyi erilaisia hallitusten virallisia tiedotteita. Näistä varhaisin lienee Rooman valtakunnan julkaisema Acta Diurna, joka ilmestyi jo ajanlaskumme alussa. Aluksi siinä oli oikeudenkäyntien tuloksia ja myöhemmin julkisia tiedotuksia ja muita mainitsemisen arvoisia asioita, kuten syntymiä, kuolemia ja avioliittoja. Kiinassa alkoi Han-dynastian aikana ilmestyä vastaavanlaisia hallinnon tiedotteita.

Ensimmäisten vastaavien tiedotteiden julkaisu alkoi Euroopassa 1500-luvulla. Useinkaan nämä tiedotteet eivät kuitenkaan olleet julkisia tai tarkoitettu kaikelle kansalle. Niiden sisältö oli myös rajattua. Ruotsissakin ilmestyi 30-vuotisesta sodasta (1618–1648) lähtien eri nimisiä virallisia lehtiä, joilla valtiovalta tiedotti asioista ja toi julkisuuteen omia näkemyksiään. Julkaisu jatkui Suomen suuriruhtinaskunnassa, jossa virallisella lehdellä oli merkittävä asema pitkälle 1800-luvulle saakka, ja vasta vuosisadan lopussa se muuttui lähinnä vain viranpuolesta luetuksi julkaisuksi.

Nykyaikaisten lehtien kaltaiset julkaisut saivat alkunsa noin vuoden 1600 tienoilla. Jo hieman ennen tätä oli kiertänyt uutislistoja ja 1500-luvun Venetsialle tyypillisiä avvisi ja gazette julkaisuja. Naisille suunnattuja lehtiä alkoi ilmestyä jo 1600-luvun puolivälissä eli hyvin pian lehdistön syntymän jälkeen. Naistenlehtien alkuaikoina 1700-luvuilla ne liittyivät vahvasti naisten itsenäistymishaluun ja emansipaatioon. Varhaisimmat naistenlehdet olivat ranskalaisia. Britanniassa ensimmäinen naistenlehti, Ladies Mercury ilmestyi 1690-luvulla vain muutaman viikon verran. Mercuryn, kuten monien muidenkin myöhempien naistenlehtien, julkaisijana oli mies. Ranskalaistenkin lehtien julkaisu oli pätkittäistä.


1922 perustettu Kotiliesi on vanhin yhä
julkaistu suomalainen naistenlehti.

 1700-luvulla lehdet vähitellen vakiinnuttivat asemansa sekä Ranskassa että Britanniassa ja levisivät myös muihin maihin. Jo 1700-luvulla alkoi kuluttajalehtien esiinmarssi manner-Euroopassa ja myös Ruotsissa. Suomi oli kuitenkin niille vielä liian köyhää maaperää. 1700-luvulla julkaistut brittiläiset lehdet muistuttivat enemmän kirjoja, kuin lehtiä. 1800-luvun alussa naistenlehdistö jakautui kahteen linjaan: perinteistä roolia vahvistavaan ja naisasiaa ajavaan. 1800-luvun alussa merkittävää suosiota nauttivat sellaiset lehdet kuin Le Petit Courrier des Dames, Townsend's Selection of Parisian Costumes ja Le Journal des dames et des modes. Poliittisen aktiivisuutemsa johdosta osaa sensuroitiinkin.

Merkittävin varhainen amerikkalainen naistenlehti oli Godey's Ladies Book (1830-1899). Se ei suinkaan ollut ensimmäinen amerikkalainen naistenlehti, mutta ensimmäinen, joka onnistui saavuttamaan laajempaa kannatusta. Lehdellä oli harvinaista kyllä suurimman osan ajasta (1837-1877) naispuolinen kustannustoimittaja Sarah Josepha Hale. Lehdellä oli tärkeä vaikutus amerikkalaisen kirjallisuuden kehitykseen, sillä Hale pyrki julkaisemaan lehdessään amerikkalaisten kirjailijoiden tuotantoa. Sen kirjoittajina olikin sellaisia myöhempiä merkkihenkilöitä kuin  Edgar Allan Poe. Vaikka Hale oli naisasianainen, lehden sisältö oli pitkälti konservatiivista ja lehti menettikin merkitystään naisasialiikkeen voimistuessa. Pitkäaikaisin amerikkalainen naistenlehti lienee 1867 perustettu Harper's Bazaar.

Ensimmäsen kerran naistenlehden julkaisua kokeiltiin Suomessa jo 1700-luvun lopulla, jolloin ilmestyi hetken aikaa ruotsin kielinen Om konsten att rätt behaga. Lehti oli muuten ensimmäinen maassamme ilmestynyt aikakausilehti ylipäätänsä, jonka esikuvat olivat Ruotsissa. Sen mitta oli vaatimattomat 6000 merkkiä, noin nykyisen aikakauslehden aukeamallisen verran. Rohkea yritys jäi vain neljän kuukauden mittaiseksi, sillä se ei kiinnostanut lukijoita, vaikka julkaisija yritti korjata sisältöä lisäämällä kaunokirjallisuuden määrää. Maasamme ilmestyi 1860-luvulta lähtien säännöllisesti perheenäideille suunnattuja lehtiä (pdf). Vaikka lehtien malli saatettiin omaksua ulkomailta, ne muokkautuivat aina maassamme paikallisiin tarpeisiin sopiviksi.

Vanhin nykyään yhä julkaistu lehti Kotiliesi alkoi ilmestyä vastaitsenäistyneessä Suomessa 1920-luvun alussa. Lehti perustettiin Otavan julkaiseman vastaperustetun Oma koti -lehden kilpailijaksi (pdf). Kilpailu loppui, kun perustettiin yhteinen yritys Yhtyneet Kuvalehdet 1934. 1990-luvun lopulla Suomeen syntyi lukuisia uusia aikakauslehtiä ja naistenlehdet ovat niiden joukossa kasvava ryhmä. Lehtien käyttö maassamme on maailman suurimpien joukossa.



Naistenlehdet kiinnostuivat jo varhain
lukijakuntansa mieltymyksistä.

Naistenlehdet ilmiönä

Naistenlehtien on katsottu muodostaneen eräänlaisen keinoyhteisön (virtual community), joka muodostui lukijan ja julkaisijan välisestä vuorovaikutuksesta. Pitkään naistenlehdet saivat rahoituksensa tilauksista ja niiden tuli vastata tilaajiensa tarpeisiin ja mieltymyksiin. Toisinaan tilauksen taustalla ja naistenlehtien markkinoinnin kohteena olivat naisten elämässä vaikuttavat miehet, jolloin heidänkin näkemyksensä vaikuttivat myös lehtien sisältöön.

Naiset vaikuttivat lehtien sisältöön myös lukijapalautteen, ohjeiden, neuvonpyyntöjen ja toisinaan jopa kirjoitustensa avulla. Toisinaan naistenlehdet saivat jopa alkunsa naislukijoiden palautteesta, jolloin ne usein olivat yleisten lehtien sisarjulkaisuja. Monet julkaisijat olivat myös kiinnostuneita kehittämään lehtiä naisten mieltymysten mukaisiksi, mikä käy ilmi esimerkiksi Ladies's Homejournal-lehden 1800-luvun lopulla lupaamassa palkkiossa parhaalle uudistusehdotukselle. Naistenlehteä uudistettiin kilpailun jälkeen saadun lukijapalautteen mukaisesti.

Lukijan lehden suhdetta voidaan kutsua esimerkiksi lukijasopimukseksi (pdf). Olennaista on, että lehti tarjoaa ratkaisun johonkin lukijan elämän ristiriitaan. Pohjimmaisena naisten elämässä on jo pitkään ollut ristiriita perheen ja toimeentulon välillä jo ainakin 1920-luvulta lähtien. Lehden menestys riippuu siitä, kuinka hyvin se onnistuu "neuvottelemaan" sisältönsä lukijoidensa kanssa. 1800-luvun lopulla julkaistu Koti ja yhteiskunta oli maltillinen naisasialehti. Se oli vaatinut naisten oikeutta koulutukseen ja työelämään kyseenalaistamatta kuitenkaan näisten paikkaa kotona. Lehti lakkasi ilmestymästä lukijoidensa kadottua. Lehden julkaisijana toimi merkittävä naisasianainen Aleksandra Gripenberg.

Kotiliesi (pdf) aloitti sekin järjestölehden tyyppisenä, mutta kehittyi nopeasti maamme ensimmäiseksi kuluttajalehdeksi. Päämääränä oli sivistynyt perheenäiti, mutta kuitenkin naisten kasvava osallistuminen työelämään tiedostettiin. Ratkaisu oli nostaa nainen kodin johtajaksi ja kehittäjäksi. Muutos kuluttajalehdeksi liittyy massatuotannon kehitykseen ja kasvuun. Vaikka lehti miellettiin keskiluokkaiseksi, varattomatkin saattoivat samaistua kuluttamisen ideaan. Lukija jälleenmyytiin kuluttajana heistä kiinnostuneille ilmoittajille. Toimitettu ja ilmoitusaineisto tukivat toisiaan sekä sisällöllisesti että taloudellisesti.

Naistenlehdille (pdf), kuten monille muillekin aikakausilehdille, on ominaista tarinajournalismi. Jo varhain niiden visuaalinen ilme oli tärkeä ja muodostuu nykyään paljolti ilmoitustuloja tarjoavan muodin- ja kauneuden ympärille. Naistenlehdillä on vaihteleva lukijakunta ja samalla myös kullakin omanlaisensa tapa tarkastella maailmaa. Toiset ovat tiukasti kiinni todellisuudessa, kun taas toiset poimivat ympäristöstä mielenkiintoisia muodin ja populaarikulttuurin ilmiöitä.

Naistenlehtiä on syytetty valeasuisiksi
mainoslehdiksi. (Ladies' Home Journal)

1960-luvulta lähtien naistenlehtiin on suhtauduttu äärimmäisen kriittisesti. Juuri naistenlehtiä pidetään nykyään herkästi tuotteiden mainoskenttinä, jotka markkinoivat tiettyjä tuotteita lukijoilleen, vaikka todellisuudessa lähes kaikki aikakausilehdet syyllistyvät samaan. Esimerkiksi toimittajat ovat kokeneet vähättelyä siirryttyään töihin naistenlehteen, aivan kuin he eivät niiden toimittajina voisikaan ymmärtää asioita, joihin olivat jo aiemmin perehtyneet. Käytännössä ihmisten asenteet siis myös rajoittavat naistenlehtien sisältöä.

Todellisuudessa naistenlehdet ovat osa lukijoittensa elämänpolitiikkaa ja vaikuttavat näiden valintoihin kuluttajina ja kansalaisina. Tutkijat ovatkin jo pitkään nähneet niillä olevan tärkeän yhteiskunnallisen roolin, jota ei pitäisi vähätellä. Toimittajat itse toivovat, että voisivat tuoda naistenlehtien sivuille myös nykyistä syvällisempää yhteiskuntapolitiikkaa elämyksellisessä ja koskettavassa muodossa.

Lisätietoa:

Godey's Lady Book: Index, 1855-1865

Godey's Lady's Book: Sampels Collection 1855-1858

Magazine Art: Harper's Bazaar (lehden varhaisia kansikuvia)

Maija Töyry: Varhaiset naistenlehdet ja naisten elämän ristiriidat. Neuvotteluja lukijasopimuksesta (2005)
Kansalliskirjaston aikakauslehtiarkisto mm. Koti ja yhteiskunta lehtiä