Lainaajien kansa

Kirjaston kehityksen varhaisvaiheet eivät  meillä juuri poikkea kansainvälisestä kehityksestä. Keskiajalla kirjastot olivat lähinnä kirkon omistuksessa. Ensimmäinen maallinen kirjasto syntyi Akatemian yhteyteen 1640. 1700-luvulla alkoivat kehittyä lukupiirit ja niiden kirjastot. 1800-luvulla perustettiin kansan- ja työväenkirjastoja. 1900-luvun alussa säädettiin laki yleisistä kirjastoista ja vuosisadan jälkipuolella niistä tuli osa hyvinvointivaltion kehitystä jokapuolella maata.

Vanhimmat suomalaiset kirjastot olivat kansainvälisten esikuvien tapaan luostarikirjastoja ja suurempien seurakuntien kirjakokoelmia. Keskiajalla esimerkiksi Turun tuomiokirkolla oli merkittävä kokoelma.


Tieteelliset ja hallinnolliset kirjastot 1600-1800-luvuilla

Henrik Gabriel Porhania voidaan pitää
kansalliskirjaston isänä.

1640 Turun Akatemiaa synnytettäessä luotiin sille samalla kirjasto. Maamme ensimmäinen kirjapaino perustettiin Akatemian yhteyteen pari vuotta myöhemmin ja vuodesta 1654 eteenpäin se joutui luovuttamaan kaikista painotuotteista vapaakappaleen yliopiston kirjastolle.

1600-lopulla Suomessa oli jo kolme kirjapainoa ja 1689 myös turkulainen Gazeliuksen paino alkoi luovuttamaan vapaakappaleita yliopistolle. 16.2.1707 Ruotsin kuninkaallinen kansliakolleegio antoi Turun Akatemialle muiden maan yliopistojen tapaan vapaakappaleoikeuden kaikkiin Ruotsin valtakunnan kirjapainoihin.

Kansalliskokoelman idea alkoi hahmottua 1700-luvulla lähinnä Henrik Gabriel Porthanin vaikutuksesta. Hänen aikanaan vapaakappaleiden saantia alettiin myös valvoa. Kirjasto tuhoutui lähes kokonaan Turun palossa 1827. Palosta säästyi noin 6000 kotilainassa ollutta kirjaa. Pian sen jälkeen kirjaston rippeet siirrettiin yliopiston tavoin Helsinkiin.

Maamme toiseksi vanhin tieteellinen kirjasto on todennäköisesti Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, joka perustettiin 1831. Alusta alkaen kirjastolla on ollut myös kattavat suomalaisen ja suomenkielisen kaunokirjallisuuden kokoelmat. Kirjasto on edelleen lainauskäytössä.

Maamme tärkeimmän hallinnollisen kirjaston, Eduskunnan kirjaston juuret ovat säätylaitoksen 1872 perustamassa arkistossa ja useissa pienissä säätyjen omissa kirjastoissa ja arkistoissa. 1800-luvulla alettiin vaihtaa valtiopäivä asiakirjoja Ruotsin ja Tanskana vastaavien laitosten kanssa. 1880-luvulla senaatin toimikunnat ja keskusvirastot velvoitettiin toimittamaan kirjastolle painotuotteensa.

1891 Kirjasto muutti uuteen säätytaloon. Lisääntyneen työmäärän johdosta kirjaston ja arkiston toimet erotettiin toisistaan ja syntyi Säätyjen kirjasto. Samalla perustettiin erityinen kirjastonhoitajan toimi. 1907 säätyjen kirjastosta tuli Suomen Eduskunnan kirjasto. 1911 kirjastossa oli noin 10 000 nidettä.


Lukupiireistä Kunnankirjastoihin

”Ellei pitäjänkoulua saataisikaan aikaan, niin kirjasto ainakin perustettaisiin” - Sastamala -

Julkisten, kaikille avoimien kirjastojen taustalla olleita voimia ovat olleet niin lukupiirit kuin kirjakaupatkin. Kirjoja myyneet kirjakauppiaat olivat ensisijaisia maksullisten lainakirjastojen ylläpitäjiä, mikä näkyy ruotsalaisessa sensuurilainsäädännössä. Monissa saksalaisissa - ja oletettavasti myös suomalaisissa - kaupungeissa saattoi toimia rinnan monenlaisia kirjastomuotoja. Lukupiirien kulta-aikaa maassamme oli 1800-luvun alkupuolella.

"Pyhäiltoina olisi hyvä, jos kaikki kylän väki kokoontuisi koulumestarin luo ja ja hän voisi opettaa, virkistää ja huvittaa heitä opettavaisella puheella ja lukemalla tapoja opettavia kertomuksia, joita Jumalan kiitos on olemassa", - Rabbe Gotlieb Wrede -

Piispa Edward Bergenheim

Kansallisen heräämisen myötä ajankohtaiseksi tuli kansansivistäminen ja sitä myötä kansankirjaston perustaminen. Ensimmäisenä sellaisena pidetään Rabbe Gotlieb Wreden 1803 perustamaa Anjalan Regina koulun kirjastoa. Jonkinlainen kansanvalistukseen tarkoitettu pitäjänlukuseura oli perustettu 1806 myös Janakkalaan Kuitenkin vasta 1860-luvulla kansankirjasto toiminta näyttää päässeen todella vauhtiin. Tuolloin perustettiin kansankirjastoja moniin Pohjanmaan kuntiin ja esimerkiksi Helsinkiin.

Ajatuksen vauhdittajana pidetään viipurilaista Juho Pynnistä, joka kirjoitteli ahkerasti kirjastoseurojen ja kirjastojen perustamisen puolesta. Kansanvalistusseura otti tehtäväkseen levittää kirjastoja 1874. Määrällisesti kirjastojen perustamiseen vaikutti kuitenkin eniten arkkipiispa E. Bergenheimin (arkkipiispana 1850-1884) Krimin sodan jälkeen aloittama kamppanja kirjastojen perustamisesta seurakuntiin. Useiden kirjastojen historiassa hänet mainitaankin alullepanijana (ks. lista). Kriminsodan jälkeisessä uudistusilmapiirissä myös fennomaanit, etenkin Yrjö-Koskinen olivat perustamassa kirjastoja, he tosin lähinnä kansakoulujen yhteyteen.

Kansankirjastoissa lainaaminen oli yleensä ilmaista, joskin alkupääoma kerättiin usein esimerkiksi kuntalaisilta tai tukijoilta, ja lainaajiksi tulikin erilaisia alempien kansanryhmien edustajia kuten koulupoikia, palvelusväkeä ja käsityöläisiä sekä pikkuvirkamiehiä. Kirjastoissa oli usein vain joku sata kirjaa ja esimerkiksi Helsingin kirjasto oli auki vain tunnin ajan kahtena päivänä viikossa. Yksityisin varoin kirjastotoiminnan tukeminen oli usein pitkällä aikavälillä hankalaa ja esimerkiksi Helsingissä lakkauttamisuhan alla ollut kirjasto siirtyi kaupungille  jo 1876.

”Yksi vika näillä kirjastoilla on erittäin huomattava, ne ovat yksipuolisia, kuvastaen vain perustajainsa maailmakatsomusta ja harrastusta.” - Heinäveden kirjastotoimikunta 1917 (pdf) -



Lukijoita alkoi löytyä
kaikista luokista.

 Osa varhaisista kirjastoista oli lyhytikäisiä, mutta yllättävän monen toiminta on jatkunut muodossa jos toisessa tähän päivään saakka. Osa oli alkujaan seurakuntien tai seurojen hallussa, mutta ne ovat yleensä kaikki ennemmin tai myöhemmin siirtyneet kunnallishallinnon alle. Monesti kirjaston perustamisen aloite tuli paikalliselta kirkkoherralta. Kannattaa huomata, että ennen 1870-lukua pitäjä ja seurakunta oli tiukasti yhteydessä, eli niiden kirjastotoimia oli vaikea erottaa toisistaan. Iso osa kirjastoista siirtyikin jo 1870-luvulla seurakunnilta pitäjille.

Usein varhaiset kunnalliskirjastot toimivat kansakoulujen tai kunnantalojen yhteydessä, ennen kuin niille rakennettiin oma rakennus. (ks. lista)  Erään tiedon mukaan ennen vuotta 1857 olisi ollut jo 38 pitäjänkirjastoa. Tuona vuonna perustettiin saman tiedon mukaan vielä 10 uutta. Toisen tiedon mukaan 1861 perustettiin maahamme 33 kansankirjastoa.



Eräitä varhaisia yleisiä kirjastoja (ei kattava lista)
Tampereen lainakirjasto 1837 (?), 1861-
Tornion kirjasto 1844-
Pyhäjoen kirjasto 1849- (?) 1861-
Uukuniemen kirjasto 1849- (?)
Siikajoen kirjasto 1850 -
Isokyrön seurakunnankirjasto 1850, pitäjänkirjasto 1858-
Paltamon kantakirjasto 1850-
Piippolan seurakunnan kirjasto 1851-1874 (seurakunnan & kirjaston jako, toiminta jatkui 1876- ??)
Hollolan pitäjänkirjasto 1851-
Waasan kaupunginkirjasto 1851- , kansankirjasto 1863-
Lopen sakastikirjasto 1852- (tuhoutui osin paloissa 1858 ja 1880)
Tyrvään kirjasto 1853-
Kellokosken kansankirjasto (Tuusula) 1856 -
Pirkkalan kirjasto (?) 1856- (?)
Saarijärven pitäjänkirjasto 1857-
Hattulan sakastikirjasto 1857-
Vesilahden seurakunnallinen kirjasto 1857-
Oulunsalon (kansan)kirjasto 1857-
Mäntyhajun pitäjänkirjasto 1859 (?)
Pirkkalan emäkirkon sakastikirjasto 1859 (jatkui noin 5 vuotta)
Perttulan lainakirjasto (Ypäjä) 1859-
Kuusamon seurakunnan kirjasto 1859-
Tammelan kirjasto 1860-
Huittisten seurakunnan kirjasto 1860 -
Rääkkylän lainakirjasto 1860-1862 (?)
Hailuodon seurakunnan kirjasto 1860-
Heinäveden seurakunnan kirjasto 1860- (pdf)
Siikaisten sakastikirjasto 1861-1887 (tuhoutui kirkon palossa)
Porvoon kansankirjasto 1861 -
Utajärven kappelikirjasto 1861-
Mouhijärven kirjasto 1861-
Paimion sakastikirjasto 1861-
Lempäälän kirjasto (?) 1861- (?)
Uudenkaupungin kirjasto 1861- (1864-1865 ei lainaustoimintaa, mutta kirjat tallessa)
Kälviän kirjasto 1861-
Karstula, Viitasaari, Virrat, Ylistaro 1861 (?)
Kiuruveden yleinenkirjasto 1862 (?)
Karkun kirjasto 1862-
Kiikkaan kappelikirjasto 1862-
Vampulan kirjasto (Huittinen) 1862-
Ikaalisten sakastikirjasto 1862-
Perhon kirjasto 1862-
Kannonkoski, Kivijärvi, Lapua 1862-
Sammatin kirjasto 1862- (Lönrotin toimesta)
Jyväskylän kansankirjasto 1863-1877;
Kurikan kappelikirjasto 1863-
Heinolan ruotsinkielinen lainakirjasto 1863- suomenkielinen 1867-
Mikkelin kaupunnin Porwarien kirjasto 1864- (kansankirjastoksi 1889)
Laitilan seurakunnan kirjasto 1864-
Teiskon sakastikirjasto 1864- (nyk Tampere; pdf)
Seinäjoen kappelikirjasto 1865-
Messukylän seurakunnan kirjasto  1865- (nyk. Tampere; pdf)
Liedon sakastikirjasto 1865-
Alajärven sakastikirjasto 1868-
Nummi-Pusulan kappelikirjasto 1869-

(Tiedot kerätty pääosin kunnankirjastojen omilta sivuilta; tässä vain ennen vuotta 1870 perustettuja kirjastoja. Lukuseurojen kirjastoja ei ole hyväksytty mukaan, koska ne eivät yleensä (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) olleet varsinaisia yleisiä kirjastoja.)