Kansioiden kätköistä

Mietteliäät Rafaelin enkelit Sistuksen kappelista.

Lapsuuden harras-tuksiin on aikojen kuluessa kuulunut erilaisia keräily-sarjoja ja kuvia. Joskus isän lap-suudessa kerättiin autojen pahvikuvia kahvipaketeista. Kummityttöni keräilee tarroja. Pitkään tyttöjen keräilykohteena lienevät olleet omasta lapsuudestani tutut suloiset kiiltokuvat.

Kiiltokuvien historia alkaa 1800-luvulla, jolloin kauniita kuvia alettiin painaa kiiltävälle paperille. Tämä oli seurausta 1700-1800-luvun vaihteessa Saksassa keksistystä kivipainotekniikasta, joka mahdollisti kuvien painamisen värillisenä aiemman mustavalkoisen kuvan sijaan.

1800-luvun alun kiiltokuvat [en: scrap reliefs(s. sheet/pictures; chromolithographs; printed scraps); de: Glanzbild; ru: glansbild; ra: image en papier glacé] olivat arvokkaita ja niitä käytettiin erilaisissa käyntikorteissa (calling cards). Jo 1820-luvulla saatettiin käyttää kohopainotekniikkaa (embossing). 1800-luvun alkuvuosien kuvat(comic cuts) olivat usein käsin väritettyjä. 1830-luvulla kuviin saatiin myös painovärit. Viimeiseksi kuvat saivat pintaansa kiilteen (mica). Kalliimmissa käytettiin jopa kultausta.

Kiiltokuvia saatiin Suomeen erityisesti Englannista ja Saksasta ja jonkin verran Pohjoismaista. Suomessa painetut kiiltokuvien korvikkeet eivät olleet varsinaisia kiiltokuvia. Tällaisia olivat irtileikattavat ns. pula-ajan kiiltokuvat ja paperitaiteen kartongille painavat repäisykuvat.

Kiiltokuvat suosivat naisellisia ja
herttaisia aiheita, kuten kukkia.

Paletti-merkillä on painettu Suomessa myös ruotsalaisten kiiltokuvien edullisia painoksia. Monet vanhoista suomalaisista kuvista ovat kellastuneet johtuen kenties niissä käytetystä lakasta tai kenties, koska meille tuotiin ruotsalaisia epäonnistuneita arkkeja.

Suosittuja kuva-aiheita ovat olleet lapset, kukat, eläimet ja enkelit. Ehkä eräs tunne-tuimmista on ollut Rafaelin Rooman Sistuksen kappelin maalauksesta kopioidut ja mukaellut enkelit. Kiiltokuvia on käytetty erilaisten leike- ja muistokirjojen koristeena ja niiden avulla on voitu tehdä omatekoisia kortteja.

Englanninkielisissä maissa on koottu muistokirjoja (scrap book) ja Pohjoismaissa värssykirjat ovat olleet suosittuja. Muistokirjoihin kerättiin veikeitä mainoskortteja, lehtileikkeitä, kiiltokuvia sekä onnittelu- ja käyntikortteja. Englanninkielinen scrap tarkoittaakin esimerkiksi paperinpalasta tai lehtileikettä.