Johannes Vermeerin vertauskuvallinen maalaus- taide on hyvä esimerkki Hollannin barokista. |
Taidekauppa kukoisti ja sen myötä syntyi uusi taidevälittäjän ammatti. Taiteilijat ryhtyivät tekemään yhä enemmän töitä markkinoille ilman suoria tilauksia.
Renesanssin ajalla Euroopan johtavia talousmaita oli pankkiirien Italia, josta barokkikin oli alunperin kotoisin. Kaukokaupan kasvaessa uuteen asemaan nousi taitavasta laivanvarustelustaan tunnettu Hollanti itsenäisine kauppiaineen.
Protestanttisessa ja tasa-arvoisessa Hollannissa kirkko ja aatelisto olivat sivussa taidemarkkinoilta, joita hallitsi porvariston kysyntä. Huolimatta tavallisen kansan kysynnän hallitsemista markkinoista, länsimainen maalaustaide saavutti huippunsa juuri tällä hollantilaisella kultakaudella.
Dirk Halls. Hauskanpito oli suosittu aihe. |
Vaikka monet aiheista olivat melko arkisia, niihin pyrittiin kuitenkin usein liittämään myös opetuksia. Kalvinistinen uskonto ei hyväksynyt maalauksia kirkkoihin ja vaikka raamatullisia aiheita saikin kotien seinille ripustaa, niitä tehtiin suhteellisen vähän. Sen sijaan vertauskuvalliset työt ja historialliset aiheet olivat suosittuja.
Gerrit Berckheyde. Kaupungit olivat porvariston kotiseutua. |
Maaseudun ja villin luonnon lisäksi kuvattiin usein myös kaupunkimaisemia ja arkkitehtuuria. Merenkävijöiden maassa myös merimaisemat olivat suosittuja. Tunnusomaisin piirre barokkimaalaukselle oli eräänlainen valokuvauksellisuus, joka näkyi valaistus oloille pannulla painolla. Sekä valo että varjo olivat tärkeässä osassa.
Judit Leysterin omakuva 21-vuotiaana. |
Syntyi myös ammattidynastioita, joissa maalarin ammatti periytyi suvussa, kuten Velden-perhe ja Bruegelit. Eri paikkakunnilla oli hieman erilaisia koulukuntia, joista merkittäviä oli Vermeerin edustama Delfin, Leidenin ja Haarlemin tyylit. Suurin osa maalareista oli miehiä, mutta joitakin naisiakin oli taiteilijoina. Heistä merkittävin oli Judith Leyster.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti