Eurooppalainen keskikesän juhla

Pääosa Euroopan keski-kesän juhlape-rinteistä on, kuten meillä Suomes- sakin, esi-kristillistä perua. Juhlallisuudet ovat erityisen tärkeitä Pohjoismaissa ja Balttiassa. Sen lisäksi monin paikoin Itä-, Keski- ja Etelä-Euroopassa juhlistetaan kesäpäiväntasausta. Juhlinta on tavallista myös kaikkialla, minne eurooppalaiset ovat levittäytyneet.

Kristillisissä perinteessä keskikesän juhla on omistettu Johannes Kastajalle. Useimmissa maissa juhlaa vietetään roomalaisena kesäpäiväntasauksen päivänä 24. kesäkuuta. Keskikesän juhlinnassa on monenlaisia yhdistäviä piirteitä eri puolilla Eurooppaa, vaikka mitään yhtenäistä perinnettä juhlinnassa ei olekaan. Yleistä on kuitenkin kokoontuminen ulos juhlimaan, hedelmällisyys riitit ja rento meno. Myös perus elementeillä tulella ja vedellä on osansa juhlinnassa.

Tuli on keskeisessä osassa keskikesän juhlintaa. Kokkoja tai ainakin jonkinlaisia nuotioita poltetaan monissa Euroopan maissa - ainakin Balttianmaissa, Pohjoismaissa, Itävallassa, Kroatian maaseudulla, eräissä Ranskan kaupungeissa, Saksassa, Unkarissa, Portugalissa, Espanjassa, Venäjällä, Ukrainassa, Irlannin maaseudulla, Skotlannissa, Turinin kaupungissa Italiassa sekä Iso-Britannian Cornwallissa.

Monissa Itä-Euroopan maissa ja Saksassa on ollut tapana loikkia nuotioiden yli. Niissä saatetaan myös polttaa yrttejä tai erityisiä kasveja, kuten Latviassa tammenoksia. Paikoin kuten Itävallassa, Kroatiassa, Tanskassa ja Venäjällä saatetaan hakeutua vesistöjen rannalle juhlimaan.

Eräissä maissa kuten Itävallassa, Irlannissa ja Italiassa ammutaan myös ilotulitusraketteja. Tanssiminen on osa juhlintaa monin paikoin kuten Ruotsissa, Suomessa, Virossa, Liettuassa ja Italian Turinissa. Laulaminen kuuluu perinteeseen ainakin Tanskassa, Eestissä ja Liettuassa.

Keskikesän juhlintaan liittyy monenlaista kansanperinnettä. Bulgarialaisen perinteen mukaan nouseva aurinko tanssii ja iskee silmää. Tanskassa, Bulgariassa ja Espanjassa on ollut perinteenä kerätä parantavia yrttejä keskikesän juhlan aikaan, sillä niiden voiman on uskottu olevan silloin vahvimmillaan. Ainakin Venäjällä myös ennustetaan ja tehdään taikoja.

Hedelmällisyyden kohokohtaa juhlitaan monin tavoin. Norjassa solmitaan valeavioliittoja ja Romaniassa valitaan pikkutyttö morsiameksi. Meilläkin Juhannus on kenties tästä syystä perinteisesti suosittu hääpäivä. Ruotsissa pystytetään juhannussalkoja. Kukkasilla on asemansa juhlinnassa Liettuassa, Norjassa, Ruotsissa, Puolassa ja Romaniassa. Valkosipulilla puolestaan on keskeinen paikka juhlinnassa Portugalissa, jossa sillä toivotetaan hyvää tulevaa vuotta. Vaivihkaan harjoitettu alastomuus on osa juhlintaa ainakin osassa Latviaa ja Venäjällä. Myös runsas alkoholin juominen liittyy ilmeisesti hedelmällisyysmenoihin.