keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Jäävuoria Atlantilla

Tarinat Titanicin tuhosta saapuivat maahamme reilut sata vuotta sitten muun muassa arkkiveisujen muodossa. Pientä kaukaista pohjolan kolkkaakin onnettomuus kosketti siirtolaisuuden ollessa huipussaan. Onnettomuus lienee kaikista maailman liikenneonnettomuuksista kuuluisin, ehkä siksi että se lienee ensimmäinen todellinen suuronnettomuus, joka osoitti ettei mikään tekniikka ole kaikkivoipaa ylimielisten ihmisten käsissä.

RMS Titanic oli White Star-varustamon uusin ja suurin lippulaiva, kun se törmäsi jäävuoreen Pohjois-Atlantilla huhtikuun 14.-15. päivän välisenä yönä 1912. Mukanaan meren syvyyksiin se vei noin 1200 matkustajaa. Monet kuolleista matkustajista olivat naisia ja lapsia. Sen sijaan kapteeni, jonka olisi pitänyt kunniakoodin mukaan poistua laivalta viimeisenä, pelasti itsensä. Aikanaan sitä pidettiin julkisuudessa häpeällisenä, joskin se ei liene todellisuudessa ollut kovinkaan poikkeuksellista käytöstä hätätilanteessa.

Titanic oli sisarlaivojensa Olympicin ja Britannicin ohella aikansa suurin ja hienoin risteilijä. Olympiaciin nähden siinä oli hieman enemmän hyttejä ja sen höyrykoneet olivat maailman suurimmat. Telakalla laivoja oli rakennettu rinnakkain. Titanic rakennettiin voittamaan kilpailevan varustamon Cunard Line-yhtiön kuuluisat Mauretania ja Lusitania risteilijät.

Titanic lähdössä Southamptonsta.
Uudenlaisen rakenteen johdosta sitä oli mainostettu uppoamattomaksi ja vääränlainen turvallisuudentunne lienee yksi syy sen tuhoon. Rakenteensa vuoksi siltä ei vaadittu myöskään riittävää määrää pelastusveneitä, sillä huonoimmassakin tilanteessa laivan uskottiin kelluvan parisen vuorokautta ennen uppoamista. Pelastusveneiden ei ollut tarkoitus pelastaa matkustajia ja henkilökuntaa avomerellä.

Neitsytmatkallaan Southamptonista New Yorkiin laiva poikkesi sekä Ranskan Cherbourin ja Irlannin Queenstownin (Cobb) kautta. Matkalla Cobbiin oli mukana innokas harrastelijavalokuvaaja Isä Browne, jonka laivalla ottamat valokuvat ovat niitä harvoja, joita laivasta on jäljellä.

Neitsytmatkalla oli mukana monenlaisia kuuluisuuksia ja merkkihenkilöitä, kuten miljonäärit Astor ja Guggenheim sekä . Matkustajista 63 oli suomalaisia, joista 36 miestä ja 27 naista, joista elävinä selvisi 7 miestä, 11 naista ja 2 sylilasta. Maamiehemme lienevät olleet toivorikkaita siirtolaisia, jotka matkustivat uudelle mantereelle paremman elämän toivossa ja majoittuivat kolmannessa luokassa.

Laivan asiakaskunta oli jaettu kolmanteen luokkaan. Ensimmäisen luokan matkustajien tilat olivat ylelliset ja kolmannen luokankin vielä oikein mukavat. Luokkajako ei kuitenkaan heijastanut vain matkustajien varallisuustasoa, vaan myös vähitellen murtumassa olevaa luokkayhteiskuntaa. Tosipaikan tullen todettiin, ettei jokainen ihmishenki ollut samanarvoinen. Aikanaan se oli skandaali, mutta kaikki ei vieläkään ole muuttunut sen osalta.


3. luokan matkustajista

Monet kolmannen luokan matkustajista olivat siirtolaisia Irlannista ja Pohjoismaista. Suomalaisia heistä oli irlantilaisten jälkeen eniten. Matkustajissa oli kuitenkin kaiken kaikkiaan yhteensä 33 kansallisuuden edustajia. Laivassa oli 706 kolmannen luokan matkustajaa, joista 178 selvisi. Naisista selvisi lähes puolet, mutta miehistä, joita oli enemmän, vain alle kuudesosa. Lapasistakin menehtyi yli puolet. Henkilökunnasta selvisi vain hivenen pienempi osa. Ensimmäisen luokan naiset ja lapset selvisivät lähes kaikki ja miehistäkin miltei kolmannes.

3. luokan hytti
Kolmannen luokan lippu, joka tuolloin maksoi 7-8 puntaa, olisi nykyrahassa jopa 800 dollaria. Lastenlippu oli 3 puntaa. Lippu ei siis ollut varsinaisesti halpa. Sen maksamiseen vaadittiin laivan stuertin kolmen kuukauden ansiot. Tänä päivänä sillä tekisi mukavan ulkomaanmatkan. Titanicin kolmas luokka olikin tasoltaan aikansa paras, sillä varustamo halusi vedota myös kolmannen luokan matkustajiin.

Kolmannen luokan hytteihin mahtui 2-6 matkustajaa ja niihin majoitettiin matkustajia, joko perheittään tai sukupuolen mukaan. Niissä oli sähkövalot, jouokseva vesi ja mukava lämmitys. Sängyissä oli peitot, tyynyt ja patjat, muttei petivaatteita, monilla oli kuitenkin koko omaisuutensa mukanaan, joten tämä ei tuottanut ongelmaa. Koko kolmannen luokan matkustajistolle oli tarjolla vain kaksi kylpyammetta. Monet köyhistä ajattelivat tuolloin, että tiheät kylvyt johtaisivat keuhkotautiin. Monille Titanicilla matkustaminen oli silti ylellisyyttä kotioloihin verrattuna.

Yleiskajuutta (General Room) toimi kolmannen luokan lastenhoitolana, oleskeluhuoneena ja kokoontumistilana. Siellä oli mahdollista istuskella, pelata korttia ja lueskella. Matkustajat saattoivat järjestää myös oma-aloitteisia illanviettoja, vaikka järjestettyä ohjelmaa ei ollutkaan. Kajuutta oli kalustettu puisilla sohvilla ja sen seiniä koristivat varustamon julisteet.

Kolmannen luokan matkustajat saattoivat ulkoilla peräkannella, jossa lapset leikkivät ja pelailivat. Lisäksi tarjolla oli avoin kansi yksin matkustaville miehille poissa perheiden hälinästä ja ajan sopivuussääntöjen mukaan kaukana yksin matkustavasta naisväestä. Miehille oli myös tupakkahuone sylkykuppeineen ja baareineen.

Kolmannen luokan matkustajat nauttivat ateriansa F kannella Vaikka kolmannen luokan ateria ei ollut ylellinen, se oli kuitenkin runsasta, tukevaa ja terveellistä. Ruokasaleissa ei ollut yksittäisiä pöytiä, vaan siellä syötiin pitkissä pöytäriveissä. Ruokasaliin mahtui kerralla vain 475 ruokailijaa, joten kattauksia oli kaksi. Vaikka tarjolla oli kerralla vain yksi ruokalaji ja ruoka oli melko yksinkertaista, oli se kuitenkin aikaansa nähden kolmannen luokan tarjoiluksi hyvin tasokasta ja joka aterialla tarjottiin leipää ja hedelmiä. Ruokaa oli tarjolla kolmasti päivässä. Monissa muissa laivoissa kolmannen luokan matkustajien odotettiin tuovan ruokansa mukanaan.

Naisille annettiin onnettomuuden sattuessa ensi sija, mutta koska kolmannen luokan matkustajista ei huolehdittu samalla tavoin kuin paremmasta väestä ja koska osaa luokkia erottavista porteista ei avattu, eivät naiset ja lapsetkaan pelastuneet, vaikka pelastusveneissä olisi ollut heille tilaa ja laivalla todella noudatettiin sääntöä naiset ja lapset ensin. Kaikki eivät välttämättä aluksi myöskään tajunneet tilanteen vakavuutta. Osa perheistä menehtyikin kokonaan. Monille vaimoille kuitenkin myös aviomiehen menetys teki elämästä hyvin vaikeaa tavalla, jota ensimmäisen ja toisen luokan lesket eivät joutuneet kokemaan.

4 kommenttia:

Taika kirjoitti...

Kiitos kiinnostavasta tekstistä. Tässä oli myös paljon Titaniciin liittyviä lukuja joita on hyvä kertailla.

Elli-neiti kirjoitti...

Kiitos kannustuksesta - oikolukua näköjään olisi kaivannut - jälleen kerran.

Titanic oli ensimmäinen suuronnettomuus - en tiedä kannattaako lukuja painaa mieleen, mutta ne luovat kuitenkin kuvaa siitä, kuinka merkittävästä tapahtumasta oli kysymys.

Lilierika ajattelee kirjoitti...

Olipas kiva teksti, jos mahdollista niin jatko-osat 1. ja 2. luokan hyttioloista olisivat vähintään yhtä kiinnostavia :)

Elli-neiti kirjoitti...

Pitää laittaa harkintaan - kolmas luokka tuli siitä, että suomalaiset olivat lähinnä 3. luokan matkustajia.