Kohtuus kaikessa

... eli hieman ruoka- ja elämänfilosofista pohdiskelua höystettynä tutkimustiedolla.

Tämä kirjoitus on odottanut julkaisua jo jonkin aikaa, kun mielenkiintoisemmat aiheet ovat menneet sen ohi. Ajattelin julkaista sen nyt vihdoin, ennen kuin kokonaan vanhenee... aiheeltaan se kuitenkin sopii uuteen vuoteen...

Vanha sanonta kohtuudesta nousi mieleeni lukiessani jonkin aikaa sitten suolankäyttöön liittyvästä tutkimuksesta. Sen mukaan oikein vähäinen suolankäyttö saattaa lisätä kuolleisuutta liiallisen suolankäytön tavoin. Se sai minut ajattelemaan kaikkea muutakin, missä elämässämme kohtuullisuudesta on iloa.

Monissa uskonnollisissa perinteissä on opastusta kohtuulliseen elämäntapaan. Jo Vanhan testamentin Saarnaaja puhuu tasapainosta liiallisen hurskauden ja nautiskelun välillä ja sananlaskut opettavat kohtuudesta. Kultainen keskitie on tuttu kreikkalaisista taruista ja buddhalaisuus puolestaan puhuu yksinkertaisesti keskitiestä. Kreikkalaisessa filosofiassa kohtuutta pohdittiin paljon. Islamin Muhammad kieltää liiallisen paastoamisen ja kehottaa kohtuullisuuteen. Kohtuus kaikessa, sanoo suomalainen kansanviisauskin.

Nautitaan kohtuudella

Helpointa tuntuu olevan liittää kohtuu ruokaan ja juomaan sekä muihin nautintoaineisiin. Joku on joskus väittänyt, että vesikin on myrkyllistä suurina määrinä. Aikanaan pidin tätä veistelynä, mutta myöhemmin minulle selvisi, kuinka totta se onkaan. Muistan menneinä vuosina jonkun entisen missin juoneen niin paljon vettä, että joutui sairaalahoitoon. Ja Yhdysvalloissa joku kuolikin kilpailtuaan siitä, kuka  joisi eniten vettä.

Ahmatti

Kohtuullinen määrä alkoholia on monien tutkimuksien mukaan ilmeisesti hyväksi verrattuna täysraittiuteen. Jopa punaista lihaa voi hyvin syödä, kunhan sen osuus ravinnosta on kohtuullinen ja sitä nautitaan lähinnä lisukkeena. Kofeenista huolimatta kohtuullinen kahvin, teen, kaakaon ja jopa suklaan nauttiminen näyttäisi olevan ihan hyväksi. Kaakaovoilla näyttäisi olevan vaikutusta tulehdustilaan, joka on monen sydänsairauden taustalla ja kaakao itsessään sisältää hurjasti terveellisiä antioksidantteja.

Monen ravintoaineen kohdalla tuntuu olevan kyse kehon tasapainosta. Vaikuttaisi siltä, että jos oikein tankkaa jotakin ravintoainetta, saattaa toisten aineiden saanti heikentyä tai tehostua. Esimerkiksi jos nauttii ravintoa, jossa on paljon kaliumia, ei kalsium imeydy kunnolla. Suuri määrä D-vitamiinia voi taasen aiheuttaa sen, että kalsiumin imeytyminen tehostuu niin, että henkilö saa kalsiummyrkytyksen. Tämän vuoksi monet lääkärit ovat kai varovaisia D-vitamiini suositusten suhteen.

Ei makeaa mahan täydeltä, sanoo sananlasku. Keväällä 2013 nousi kohu fruktoosista ja sen kielteisistä vaikutuksista painonhallintaan ja terveyteen. Jälleen on ilmeisesti kyse kohtuudesta. Jos hedelmäsokeria saa tietyn rajan alle, maksa kykenee sen käsittelemään, mutta jos sitä nautitaan suurissa määrin, syntyy ongelmia ja vatsarasvaa. Esimerkiksi tuoreita hedelmiä tai marjoja on vaikea nauttia niin paljon, että pelkästään niistä saisi ylenmäärin fruktoosia ja niillä on tutkimusten mukaan monenlaisia terveydellisiä hyötyjä. Toisaalta hedelmämehuihin ja terveellisiksi miellettyihin smoothiehin tämä ei sitten enää pädekään. Samaa voi sanoa myös säilykehedelmistä.

Isoin ongelma lienee kuitenkin siinä, että saamme ravinnosta sokereita paljon enemmän kuin isovanhempamme. Ongelmia syntyneekin juuri nautittaessa erityisesti fruktoosipitoisella maissisiirapilla tai agavesiirapilla makeutettuja herkkuja, mutta myös hunajaa ja sukroosin muodossa piilofruktoosia sisältävää tavallista sokeria. Täytyy kuitenkin syödä yli 600 g (eli yli puolikiloa) omenoita, jotta saa yhtä paljon fruktoosia kuin 200 g karkkipussista ja voisin veikata, että 200 g karkkia uppoaa jopa helpommin kuin saman verran omenaa. Sokeria on myös piilossa monissa ruoissa suurempia määriä kuin arvaammekaan.

Ruoka on meille mielihyvän lähde ja tästä syystä nautinnollinen ruoka, lieventää myös stressiä. Nykyajan stressaava elämä saattaakin osiltaan olla ylipaino epidemian taustalla, vaikka syitä on varmasti muitakin.

Tasapainotellen

Ajatusta kehitellessäni oivalsin, ettei kohtuu koske vain ruokaa ja muita nautintoaineita. Monessa muussakin voi mennä liiallisuuksiin yllättävillä tavoilla. Joistakin asioista kuten pelaamisesta tai vaikka rusketuksesta, voi jopa tulla riippuvaiseksi. Aina ei ole niin helppo edes tietää, missä terveellisen ja epäterveen raja kulkee ja joissain asioissa tasapaino vaikuttaisi olevan melko kiikkerä.

Riittävä lepo on tärkeää jaksamisen kannalta. Moni kamppailee valvoen liikaa, kun ei saa unta, mutta terveydelle ei liika unikaan ilmeisesti ole hyödyllistä. Parasta olisi nukkua 7-8 tunnin yöunet. Liikunta vähentää stressiä, nostaa mielialaa, lisää jaksamista ja parantaa kuntoa. Yleensä liikunta onkin hyödyllistä, mutta liiallinen liikkuminen voi kuitenkin johtaa vammoihin ja terveysongelmiin. Siitäkin voi tulla riippuvaiseksi.

Tarun Narkissos rakastui omaan
kuvaansa ja jäi sen vangiksi.

Aurinko on kaiken elämän lähde. Vielä 1800-luvulla hienot naiset suojelivat ihoaan auringon säteiltä. Sitten joku keksi auringon tervehdyttävän vaikutuksen ja rusketuksen kauneuden. Aikanaan UV-säteilyä otettiin jopa kotilampuista. Sitten selvisi, että auringosta saa syöpääkin. Alkoi aurinkovoiteiden ja keinorusketuksen aikakausi.

Totuus lienee jälleen jossain välimaastossa, sillä aurinkoa tarkkaan välttelevät elävät lyhyempään kuin siitä ilolla nauttivat. Laajan ruotsalaistutkimuksen mukaan aurinkoa välttelevien kuolleisuus oli aurinkoa nauttivia suurempi. Liika on kuitenkin liikaa auringossakin.

Sanotaan, ettei koskaan voi olla liian rikas eikä liian kaunis, ja silti niistäkään ei aina seuraa onnea. Ystävättären kokemuksella voin todeta, että kaunotar ei aina tiedä ollaanko hänestä kiinnostuneita vai yritetäänkö vain pönkittää omaa itsetuntoa. Kaunista naista ei myöskään aina oteta tosissaan, vaikka edustavuutta toivotaankin. Tietyn tulotason jälkeen kasvava varallisuuskaan ei enää lisää onnellisuutta. Miljonääri Rockefellerinkin mukaan parhaat asiat elämässä ovatkin ilmaisia.

Ystäviä, mainetta ja vaikutusvaltaa haluavat kaikki, mutta siinäkin liika lienee liikaa. Riippuvaisuus huomiosta on merkki jonkinlaisesta narsistisesta häiriöstä. Tosi ystäviä ei kai voi olla kovinkaan monen kanssa yhtä aikaa. Valta sokaisee ja siihenkin vallanhimoonkin sairastua. Kun valta muuttaa ihmistä, puhuvat psykologit vallan paradoksista. Vallan myötä ihmiset tuntuvat joustavan moraalisista rajoistaan. Edes vipinä makuuhuoneessa ei aina ole hyväksi, sillä sekin voi mennä liiallisuuksiin ja alkaa hallita elämää.