 |
| Elämää ennen shampoita. |
Paluu shampoon systemaattiseen käyttöön tapahtui vähitellen noin pari-kolme vuotta sitten. Yhtäkkiä huomasin käyttäväni shampoota yhä useammin. Kuumavesipesu vaatii huolelli-suutta ja aikaa, eikä ole oikein kiireisen eikä laiskan juttu. Niinpä se vähitellen jäi. Jälkikäteen ajatellen täytyy todeta, ettei kyse ole mistään erityisen taloudelli-sesta tai ekologisestakaan tavasta, johtuen runsaasta lämpimän veden käytöstä.
Olen sittemmin kokeillut shampoopaloja ja vauvanshampoota, jota voin suositella ainakin hienoille hiuksille. Sekään ei kuitenkaan ollut mikään täydellinen ratkaisu, joten kokeilin jättää shampoon pois silloin tällöin ja korvata sen hoitoaineella. Lisäsin hiuspohjaan reilusti hoitoainetta, jonka hieroin hiuksiin huolella ja annoin vaikuttaa. Sitä huuhtelin sen tarkoin pois. Vähitellen hiukset taas leppyivät minulle ja lopulta luovuin shampoosta, tällä kertaa kokonaan.
 |
| Rasva ja lika näkyvät vaaleissa hiuksissa tummia selvemmin. Kuitenkaan tällä 1600-luvun mallin hiukset näyttävät ilman shampootakin puhtailta. |
Tutustuin no-poo liikkeeseen törmättyäni shampoosta luopujien kolmanteen keinoon eli ruokasooda pesuun, joka itse kuitenkin vierastan. Sooda kun on emäksistä kun hiukset ja hiuspohja ovat luontaisesti happamia. Tätä tilannetta yritetään sitten auttaa lisäämällä huuhteluveteen etikkaa. Itse jätän tämän vaihtoehdon väliin, mutta jokainen toimii niin kuin itselleen parhaaksi katsoo.
Kannattaa huomata, että minulla on suomalaiseksikin poikkeuksellisen hennot ja ohuet hiukset, joiden kaltaisia olen harvoilla aikuisilla tavannut. Omani muistuttavat lähinnä pikkulasten ensihiuksia vahvuudeltaan. Niissä rasva näkyy poikkeuksellisen herkästi ja toisaalta ne hienoudestaan johtuen sähköistyvät helposti.
Kannattaa huomata, että minulla on suomalaiseksikin poikkeuksellisen hennot ja ohuet hiukset, joiden kaltaisia olen harvoilla aikuisilla tavannut. Omani muistuttavat lähinnä pikkulasten ensihiuksia vahvuudeltaan. Niissä rasva näkyy poikkeuksellisen herkästi ja toisaalta ne hienoudestaan johtuen sähköistyvät helposti.
Hygienia ja shampoon historia
 |
| Puhtautta ilman shampoota. |
Ennakkoluulo hygienian horjumisesta ilmeisesti perustuu pesemättömyyden ajatukseen, mutta miksei hiuksia voisi pestä jollain muullakin kuin shampoolla?
Puhtautta voi saada aikaan muutenkin. Itse en kestä esimerkiksi rasvaisia hiuksia yhtään, enkä todellakaan kehtaisi mennä kauppaankaan hiukset rasvaisina. Toisaalta shampoo ei mielestäni ole mikään peikko, jonka käytöstä pitäisi väen vängällä luopua. Kyse on ainoastaan siitä, mikä sopii omille hiuksille ja päänahalle parhaiten.
Monelle shampoo tuntuu olevan välttämättömyys tuote, vaikka nyky-aikainen kaupallinen shampoo on tullut markkinoille vasta aivan 1900-luvun alussa. Samoihin aikoihi markkinoille alkoivat ilmestyä nykyaikaiset hoitoaineet, jotka korvasivat aiemmat öljyhoidot. Nimitys shampoo oli tullut tarkoittamaan hiusten saippuapesua vasta 1860-luvulla. Sitä ennen tämä hindin chāmpo sanasta peräisin oleva termi oli tarkoittanut päähierontaa.
1800-luvulla teollistumisen myötä olivat markkinoille saapuneet ensimmäiset kaupalliset hiusten muotoilutuotteet kuten Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 esitelty miesten brilliantine, hiusrasva pomada ja 1950-luvulla suosittu miesten hiusrasva brylcreem. Aiemmin hiusten muotoiluun oli käytetty esimerkiksi karhunrasvaa.
 |
| Shampoita aivan 1900-luvun alusta. |
Aiemmin hiuksia pestiin esimerkiksi saippualla, joka jättää ainakin oman saippuaa hätätilanteessa hiuksiin kokeilleen äitini kokemuksen mukaan hiukset hieman rasvaisiksi. Osa saippuoista myös ärsyttää päänahkaa aivan samoin kuin kasvojenkin ihoa. Marseillesaippua on toisaalta klassinen hiusten-pesuaine.
Lopuksi
Ainoa suositukseni kokeilunhaluisille on, että siirtyminen on helpompaa vähitellen. Olen yhden kesän vuosituhannen vaihteessa osin elänyt nolojen päähuivien kanssa (jotka olivat silloin muotia), enkä enää voi suositella. Nuorena sitä on kai vähän kahjo. Vauvanshampoon ja hoitoaineen kautta siirtymä on käynyt vähitellen, enkä ole missään vaiheessa joutunut sietämään likaisia hiuksia. Hätätilanteessa hoitoaine on myös helppo tapa hoitaa tilanne pikapikaa, eikä tule sorruttua shampoo pesuun niin herkästi.
Muualta vilkuiltua:
Vihreä lanka: Elä ilman: Shampoota
Kotiäidin LuomuLaakso: No 'poo!
Marttojen keskustelu: Luonnonmukaista hiustenhoitoa
7 kommenttia:
Ei siihen siirtymäaikaan mene kuin pari viikkoa. Siinä ajassa ehtii hiuksista pahimmat kemikaalit huuhtoutua pois kun kokoaikaa ei niitä tungeta sinne lisää. Tämän parin viikon aikana muutama soodapesu on paikallaan poistamaan tuota kemikaalitöhnää, mikä saa hiukset tuntumaan rasvaisilta. Mutta sen jälkeen vesipesu riittää ja jos tuntuu tunkkaiselta soodapesu silloin tällöin. Itse käytän pesuvatia koska päänahkani ei kestä kovin kuumaa vettä. Runsaassa vedessä missä hiukset pääsevät "irti"toisistaan hiki ja rasva irtoavat parhaiten. Ja ilman pesuaineitahan hiuspohjakaan ei rasvoitu ollenkaan niin paljoa kuin shampoita käytettäessä. Kehon kun ei tarvitse kokoaikaa täydentää niitä rasvavarastoja mitä usein toistuvilla shampookäsittelyillä hangataan pois....
Ehkä se onnistuu nopsemmin soodan avulla, mutta sen emäksisyyden vuoksi se ei omasta mielestäni sovi hiuksille. Mulla on poikkeuksellisen hennot hiukset ja haluan kohdella niitä lempeästi.
Lisäksi päänahkani (kuten muukin ihoni) rasvoittuu voimakkaasti ja uskoisin, että se pitää saada rauhoittumaan, mutta hius- ja ihotyyppejä on paljon erilaisia, eikä ne uskoakseni kaikki käyttäydy samalla tavoin.
Kyllä se taitaa olla melko yksilöllistä että kuinka pitkä se siirtymäaika on. Uskon, että tähän vaikuttaa myös omat elintavat ja ruokavalio.
Kokeilin itse shampootonta eloa ensimmäisen kerran nelisen vuotta sitten, mutten onnistunut kolmessa kuukaudessa vähentämään hiusongelmiani (rasvaisuutta ym) ja siirtymään vesipesuihin. Silloin en tosin käyttänyt soodaa ollenkaan.
Viime kesänä kokeilin uudemman kerran ja silloin siirtymäaika olikin vain muutamia viikkoja. Nykyään hiukset ovat paremmassa kunnossa kuin aiemmin, joten onneksi kokeilin!
Olen siis itse käyttänyt ruokasoodaa ja siitä on ollut suuri apu. Mutta onhan parempiakin vaihtoehtoja korvata shampoo, jos siirtyminen vesipesuihin ei heti onnistu, esimerkisi kananmuna.
Hei, tuo kananmuna on kiva niksi.
Sen verran päivittelen tilannetta, että yritin luopua hoitoaineesta, kun jäi muutaman kerran reissussa väliin ja tuntui hyvältä jättää se pois, mutta palattuani Suomeen, alkoivat latvat talvikelissä takkuuntua.
Eli hoitoaine on käytössä taasen, tosin nyttemmin lähinnä vain latvoissa. Oliiviöljyhoito olis muuten hyvä vaihtoehto, mutten ole koskaan kokeillut sitä ilman shampoota, josta yritän nyt pysyä kaukana.
Itse siirryin elämään ilman sampoota viime syksynä yhtäkkiä. Päätin kokeilla, mitä tapahtuu jos en käytä sitä enää. Tosin silloinkin olin jo siirtynyt luomu-palasaippuaan, jota käytin pari kertaa viikossa.
Oman kokeiluni tulos oli se, että mitään ei oikeastaan tapahtunut :) Eli tukka näytti edelleen ihan samalta = hyvältä. Ei tapahtunut rasvoittumista tai tahmaantumista. Pesen vedellä melkein joka päivä (urheilun jälkeen hiet on miellyttävä suihkuttaa pois). Pesen vedellä samaan tapaan kuin huuhtelisin sampoot pois huolellisesti, joten erityisen suurta vedenkulutusta tämä ei tuota. Harjaan tukkaa nyt ehkä vähän enemmän kuin aikaisemmin.
Minusta kokeiluni tulos oli jotakuinkin yllättävä. En olisi uskonut tämän olevan näin helppoa :) Nyt mietin, mitä varten oikein olen tähän asti käyttänyt sampoita, ja suosittelen muitakin kokeilemaan. Näköjään ruokasooda tai muut niksit eivät ole välttämättömiä nekään kaikille.
Minä en ole pessyt tukkaani shampoolla vuoteen, ja koskaan ikinä en aio siirtyä takaisin siihen. En ole kokeillut pelkkää vesipesua ollenkaan, sillä olen niin tyytyväinen soodaan.
En edes muista, miksi päätin jättää shampoon. Olin ainakin kyllästynyt jatkuvaan pesemiseen sekä siihen, etteivät hiukseni millään näyttäneet tuuheilta, vaikka ne ovat. Aloitin siis soodalla, jolla pesen nyt kaksi kertaa viikossa. Hiukseni vaalenivat, kihartuivat luonnonkiharoille ja tuuheutuivat yksikolmasosan :D Harjatessa pesun jälkeisenä aamuna hiuksia lähtee vain vähän, ennen sain vähintään kymmenen minuutin ajan yrittää selvittää pehkoani ja hiuksia irtosi monta kourallista.
Sooda tulee halvemmaksikin, huomasi ikipihi ;)
Kiva kuulla muidenkin kokemuksia shampoottomasta elämästä.
Yle muuten julkaisi artikkelin Yhdysvaltain kemistiliiton väitteen, ettei shampoopesu vaikuta hiusten rasvaisuuteen kuin hiustenpesun hetkellä. Se on kumma juttu, että dermakologit (siis ihontutkijat) ovat kuitenkin tästä käsittääkseni eri mieltä (ks. mm. sata harjanvetoa artikkeli), sillä tiheä peseminen rasvoittaa käsittääkseni tutkitusti hiuksia.
Kun tarpeeksi vaikutusvaltainen taho on jotakin mieltä, niin toimittajat julkaisevat mielipiteet ilman mitään kritiikkiä. Mitään tieteellistä näyttöähän ei väitteen tueksi annettu.
Kemistit ovat muutenkin aika outo taho antamaan lausuntoja ihmisruumiin toiminnasta. He kun eivät ole sen asiantuntijoita. Oma lehmä sen sijaan tässä kyllä saattaa olla ojassa, sillä kemistit todennäköisesti ovat mukana näitä hiustenhoitotuotteita kehittämässä. Tiede / terveys uutisia lukiessaan kannattaakin olla terveen kriittinen.
Ylen uutinen: http://yle.fi/uutiset/shampoon_hylkaaminenko_hyodyllista_hopsis_sanovat_kemistit/8737083
Talven jälkeen hiukset tuntuivat nuutuneilta ja kokeilin pestä niitä shampoopalalla (joka on siis saippuaa, eikä shampoota) ja enpä pese seuraavan kerran vähään aikaan - ne kun tulivat aivan liian puhtaiksi. Oma kokemukseni shampoopaloista oli aiemmin, että eivät oikein pese puhtaaksi - mutta kun ei vuosiin ole käyttänyt shampoota, niin toisin kävi. Tottumuksesta on taas kyse ja shampoopala turvallisesti varaston hyllyllä.
Lähetä kommentti