Kahvin alkuperä

Kahvinjuonti saapui Suomeen 1700-luvulla. Siihen mennessä se oli kuitenkin kulkenut jo pitkän matkan. Ensimmäiset arkkeologiset viitteet kahvin käyttöön ovat peräti 8000 vuoden takaa. Kahvin viljely alkoi osana maanviljelykivikauden niin sanottua neoliittista vallankumousta.

Sekä Homeros (800-luvulla eaa) että arabialaiset legendat puhuvat mustasta ja kitkerästä juomasta, jolla oli vahva kiihottava vaikutus. Aluksi kahvia ei tosin paahdettu, vaan pavut käytettiin eräänlaiseksi alkoholijuomaksi, niistä tehtiin rasvan kanssa energiapalloja ja niillä maustettiin puuroa.

Todennäköisesti kahvi levisi Arabian niemimaalle 400-500-luvulla etiopialaisten alueelle tekemän valloituksen myötä, mutta ensimmäinen tieto papujen kaupasta Arabian niemimaalle on noin 900-luvulla, jolloin niistä on maininta Jemenin ja Etiopian välisessä kaupassa. Arabit valmistivat myös kahvin kukista ja lehdistä teetä, keittivät kuivattuja marjoja vedessä juomaksi ja söivät kahvin papuja kuin makeisia. Väitetään, että kahvia olisi alettu paahtaa ja jauhaa 1200-luvulla. Sufi pyhiinvaeltajat levittivät sitten kahvinkäytön ympäri Lähi-Itää 1400-luvulla.

Todennäköisesti kahvin käyttö syntyi itäafrikkalaisten oromojen (aikaisemmin: gallat) parissa, jotka puhuvat afro-aasialaista (haamilaista) oromon eli gallan eli booranan kieltä. Gallat olivat niitä, jotka säilöivät kahvinmarjoja rasvaan. Oromoja asustaa Etiopian, Somalian ja Kenian alueilla. Ethiopiassa heitä on asustanut 7000 eaa lähtien. He ovat Afrikan sarven suurin kansa, joista enemmistö asuu Etiopiassa, Oromian maakunnassa. He asuttavat ylänköalueita, joiden metsissä kahvinpensaat kasvavat. Noin puolet oromoista on nykyisin kristittyjä ja puolet islaminuskoisia. Tarinan mukaan kahvin käyttö omaksuttiin, kun paimenten vuohet (kaldi) olivat vahingossa syöneet joko raakoja tai nuotioon tipahtaneita kahvipapuja. Tarina on ikivanha, mutta se on todennäköisesti vain satua.

Etiopialaiset viettävät edelleen tänä päivänäkin perineistä kahviseremoniaa, joka muistuttaa hieman japanilaista teeseremonia. Kahvin valmistaa aina valkoisiin pukeutunut nainen, joka paahtaa kuivatut pavut avotulella. Sitten kahvi jauhetaan puisessa huhmareessa. Lattialle heitetään tuoretta vihreää ruohoa ja jos mahdollista muutama kukkanen.

Kahvi haudutetaan perinteisessä savipannussa (jebena) ja tarjotaan pienistä keramiikkakupeista. Etiopialaiset juovat kahvinsa hyvin makeana, miltei siirappisena. Kahvi kaadetaan pannusta kuppeihin elegantilla kädenliikkeellä. Italialaisten miehityksen jälkeen (1930-luvulta asti) etiopialaiset ovat juoneet kahvia myös nykyaikaisen eteläeurooppalaiseen tapaan.



Lähteitä ja lisätietoja:
John K. Francis. "Coffea arabica L. RUBIACEAE". Factsheet of U.S. Department of Agriculture
Helsingin Yliopiston kemian opettajankoulutusyksikkö: Opetuspaketti kahvin kemiasta: Kahvin historia
Lavazza: The history of coffee
Museovirasto: Perkolaattori eli pulputuspannu
Ristretto: Kahwiki
Old Town Roasters: History of Coffee
Kaldi coffee (doc)
All About Coffee by William H. Ukers
National Coffee Association: History of Coffee
National Geographic: Coffee
Origins of agriculture (pdf)
KryssTall: Inventions 10000 - 4000 BC
Primal Seed: Origins of Agriculture
Background And History Of Coffee
Answers.com: Food Producers in Prehistoric Societies
The Nibble: History of Coffee: Born On A Plateau In Africa
Ethnoarchaeological Approaches to the Study of Prehistoric Agriculture in the Ethiopian Highlands
Citizendum: Crop origins and evolution
Tadesse Kippie Kanshie: Five Thousand Years of Sustainablity? (pdf)
Epicurean: Ethiopian Coffee Ceremony
Ethiophian Coffee Seremony
History of Roasting Coffee