Pyhä parantava paasto

Paastolla on asemansa monissa kulttuureissa ja erityisesti lukuisissa uskonnollisissa perinteissä. Erityisesti juutalais-kristillis-islamilainen perinne pitää paastoa arvossaan. Paastolla on sekä biologisia että terveydellisiä ulottuvuuksia. Paastopäivien pitäminen on myös muodikas laihdutuskeino, jonka ajatus on peräisin ravinnosta ja terveydestä tehdyistä tutkimuksista. 

Omat kokemukseni 'paastoamisesta' liittyvät sekä herkuttelulakkoihin (karkkilakon laajennus) että paastolaihduttamiseen (ns. pätkäpaasto tai 5:2 paasto). Edeltävällä oli jonkinlaisia hengellisiäkin ulottuvuuksia nuorempana, mutta jälkimmäinen liittyi lähinnä terveyteen, vaikkei niinkään painonpudotukseen. Osittain juuri jälkimmäinen sai minut kiinnostumaan paastoamisesta laajemminkin.

Paastoamisella oli julkisuudessa pitkään lähinnä uskonnollisia ja vaihtoehtolääketieteen leima. Silti kiinnostanut lääkäreitä monissa maissa ja paastoamista on tutkittu erityisesti Neuvostovenäjällä ja Saksassa sekä sittemmin eläinkokeiden myötä myös Yhdysvalloissa. Paaston epäkaupallisuus on kuitenkin hidastanut tutkimusta. Samoin monen lääkärin on vaikea hyväksyä ajatusta, että ruumiin kituuttamisella voisi olla parantavaa vaikutusta. Kuitenkin tasainen ravinnonsaanti on ihmiskunnan piirissä todennäköisesti uutta ja niukan ravinnon kaudet luonnollisempia.

Gandhi paastoaa 1923.

Vaihtoehtolääketiede tuntee mehupaaston, jossa pyritään kehon puhdistumiseen. Siinä korvataan ravinto vihannes- ja hedelmämehuilla. Moni ryhtyy mehupaastolle puhdistaakseen ruoansulatuselimistönsä. Koska ravinto ei sisällä kuitua, suoli joudutaan aktivoimaan muilla keinoin. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu viikon mehupaaston laskevan veren kolesterolia. Mehupaastoja pidetään kuitenkin vesipaastoa heikoimpina ja usein rahan haaskauksena. 'Detox' eli puhdistautumisideologia on enemmän markkinointipsykologiaa kuin todella hyödyllistä.

Moraalisista syistä paastoavat syömälakkolaiset ovat pyrkineet ruoasta kieltäytymällä kiinnittämään huomiota laillisiin ja moraalisiin epäkohtiin. Nälkälakko on eräänlainen äärimmäinen mielenosoituksen muoto, joka ravistelee vastustajia. Nälkälakkojen ehkä tunnetuin esikuva oli Mohammad Gandhi, joka vastusti niillä brittiläistä siirtomaavaltaa. Nälkäprotestilla onkin intialaisessa oikeuskäytännössä pitkät perinteet, jotka ulottuvat ainakin 400 eaa. Siitä on maininta myös Ramajana-eepoksessa.




Uskonnolliset paastot

Kristillisessä perinteessä paastoamisesta on erilaisia näkemyksiä. Monesti paasto on maallisesta yltäkylläisyydestä kieltäytymistä - ja luterilainen voi paastota vaikka karkinsyönnistä. Olen tuntenut myös ihmisiä, joiden paastosta liikkeelle lähtenyt kasvissyönti levisi myös arkeen.

Kristinuskossa paastoperinne näkyy kiinteimmin ortodoksisuudessa, jossa pääsiäistä edeltävä suuri paasto luopuu parhaimmillaan isosta osasta ruoka-aineita. Katollisuudessa paastoaminen on lähinnä lihansyönnistä kieltäytymistä. Islamissa paasto kuuluu erityisesti Ramadanin viettoon ja paastoaminen on tiukemmin osa uskonnon harjoitusta. Se kuuluu maallistuneidenkin muslimien elämäntapaan. Juutalaiseen kalenteriin kuuluu myös seitsemän eri paastopäivää. Tärkein juutalainen paastopäivä on Jom Kippur eli suuri sovituspäivä.

Paastoava Buddha, Bangkok.
(Photo by Mattana)

Niin islamilaisuudessa, juutalaisuudessa kuin kristinuskossa paastoaminen on paitsi kieltäytymistä ruuasta, usein myös pidättäytymistä muita loukkaavasta käytöksestä.

Paastoaminen kuuluu myös intialaiseen uskonnolliseen perinteeseen. Hindulaiset paastoavat joka kuunkierron 11. päivänä pidättäytyen tiukimmillaan kaikesta ravinnosta. Buddhalaisuuden piirissä paastoaminen liittyy vain osaan suuntauksista. Niiden piirissä luostareissa tarjotaan vain yksi ateria. Samoissa suuntauksissa maallikot eivät juhlapäivinä syö puolenpäivän jälkeen.

Toiseen hindulaisuudesta irtaantuneeseen uskontoon, jainismiin, paastoaminen kuuluu vielä hindulaisuuttakin olennaisemmin. Sen piirissä paastoamisessa on useita eri muotoja. Islamin ja hindulaisuuden yhteisvaikutuksesta syntyneessä sikhismissä paastoa ei kuitenkaan suosita, koska sitä ei pidetä hengellisesti kehittävänä.

Lähi-idän uskontojen ja intialaisten uskontojen lisäksi eräänlainen paasto tunnetaan myös kiinalaisessa taolaisuudessa, jossa viljatuotteiden välttely liittyy pyrkimyksiin saavuttaa kuolemattomuus ja tiettyjen sairauksien parantamiseen.


Terveyspaasto

Paastotutkimuksen kehittäjänä tunnetaan erityisesti Juri Nikolajev. He selvittivät paastoa apuna mielenterveyden häiriöissä (pdf), reumasairauksissa, kakkostyypin diabeteksessa, verenpaineessa, astmassa, allergioissa ja monissa muissa sairauksissa. Samalla huomioitiin myös sairaudet, joihin paastohoito ei sovellu. Esimerkiksi anorektikoille ja ykköstyypin diabeetikoille hoito ei sovellu. Tutkimustieto on kuitenkin levinnyt heikosti länteen, koska tutkimuksia ei ole käännetty venäjästä muille kielille.

Otto Buhinger

Saksalaiset lääkärit ovat olleet kiinnostuneet paastosta 1900-luvun alku puolelta saakka ja sitä on käytetty hoidon tukena monissa pitkäaikaissairauksissa. Eräs tunnetuin paaston edelläkävijä oli sotilaslääkäri Otto Buhinger, jonka paastoklinikka on tänä päivänäkin hyvin suosittu. Eläinkokeiden tulokset saivat myös amerikkalaiset lääkärit kiinnostumaan paastosta 1900-luvun lopulla. Paastoaminen herättää epäilyjä erityisesti siksi, että tutkijat eivät täysin käsitä sen kaikkia toimintamekanismejä.

Lisäksi sillä ei juurikaan ole patentoitavia kaupallisia sovelluksia, joten tutkimukseen ei haluta sijoittaa. Paastoa soveltava ja tutkiva Charite-sairaalan professori Andreas Michalsen totesi, että jos samoja tuloksia olisi saatu lääkkeillä, se olisi sensaatio. Kun taustalla on paasto, kiinnostus on laimeaa. Vaaditaan lisää tutkimuksia, mutta kuitenkaan tutkimukseen ei löydy rahaa. Lääketieteellinen tutkimus ei ole aina kovin puolueetonta, koska taloudelliset intressit määräävät rahoitusta.

Buchinger-klinikan johtajan Francoise Wilhelmi de Toledon mukaan halpa paasto vie markkinoita muilta kaupallisilta hoitomuodoilta, koska se vähentää monien kroonikko potilaiden riippuvuutta lääkkeistä ja muista toimenpiteistä. Siksi monet tahot suhtautunevat paastoon nihkeästi.

Tutkimusten mukaan paastostressi vaikuttaisi suotuisasti veren rasva-arvoihin, rasvasolujen määrään (ja sitä kautta diabeteksen riskiin) sekä kasvuhormonin määriin ja toimintaan lihaksissa ja aineenvaihdunnan tasapainottajana. Tutkimukset ovat kuitenkin vasta alussa.


Pätkäpaasto

Julkisuudessa paasto on ollut eniten pinnalla Michael Mosleyn esiin tuoman pätkäpaaston eli 5:2 dieetin nimissä. Perinteisen lääketieteen silmissä se vaikuttaa ilmeisen pelottavalta, mikä tuntuu ihmeelliseltä. Kyseessähän on vain oikeastaan kalorimäärän rajoittaminen eli perinteinen laihdutusruokavalio, hieman uudistetussa muodossa, joka sopii monille jatkuvaa kituuttamista paremmin.

Huolimatta julkisuuden kohusta pätkäpaasto (englanniksi intermittent fasting eli vuorottelupaasto) ei ole uusi asia, vaan sitä on tutkittu rotilla jo vuonna 1943 ja ihmiskokeiluistakin on tietoa lähes yhtä pitkältä ajalta. Vuorottelupaaston alalaji on vuoropäiväpaasto. Toinen muunnos vuoropaastosta on  nauttia paastopäivinä täyden paaston sijasta rajoitettua ruokavaliota eli noin 20% normaaleista kaloreista. 5:2 paasto on muunnos ja yhdistelmä näistä kahdesta alatyypistä.

Vuoropaastolla uskotaan voitavan vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvioihin ja painoon sekä suojaavan liikunnan ohella kehoa suojaava stressitila (hormeesi). 2013 tutkimussynteesissä todettiin, että vuoropaastolla näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia diabetesriskiin ja ylipainoon. Yhteenvedon mukaan sillä näyttäisi olevan myönteistä vaikutusta myös sydänterveyteen.  Tutkimukset antavat viitteitä, että vuoropaasto sattaisi suojata myös dementialta, etenkin alzheimerin taudilta.

Mosleyn selvitysten mukaan (tv-ohjelma) vuoropaasto saattaisi suojata myös joiltain syöviltä. Ihmistutkimuksissa ei  ainakaan vielä ole todisteita myönteisistä vaikutuksista syöpiin, vaikka pidetään mahdollisena, että se vaikuttaisi lihavuuteen liittyviin syöpiin kuten rintasyöpään. Näyttäisi kuitenkin, että vuoropaasto lykkäisi edellä mainittujen pitkäaikaissairauksien ilmenemistä.

Terveydellisesti sillä on kuitenkin todettu vähän etuja verrattuna muihin vähäenergisiin ruokavalioihin - ja edut voivat olla lähinnä siinä, että se sopii osalle jatkuvaa laihdutusta paremmin.


Paaston biologia

Paastomekanismin taustalla uskotaan olevan biologisia ulottuvuuksia, jotka ovat syntyneet jo kauan sitten evoluution hämärässä. Etelämantereella pesivät keisaripingviini urokset paastoavat pari-kolme kuukautta hautoessaan munaa. Myös kuningaspingviinien poikaset selviävät kasvaessaan jopa viiden kuukauden paastosta. Rottakokeissa on todettu, että rotat joille paastoaminen ei ole tyypillistä, omaavat samanlaisia mekanismeja kuin pingviinit.

Keisaripingviini kestää
tuiskujen lisäksi myös pitkän
paaston. CC-BY-2.0 by
Ian Duffy from UK

Mekanismit tunnetaan myös ihmisillä. On vahvoja todisteita siitä, että esi-isiemme ruokavalio ei koostunut säännöllisestä kolmesta pääateriasta välipaloineen. Menneisyydessämme niukat ajat vuorottelivat yltäkylläisyyden kanssa. Monet tutkijat uskovat kehomme sopeutuneen tällaiseen vaihtelevan ravitsemuksen rytmiin.

Biologisessa paastoreaktiossa pitkällä paastolla oleva eläin (ihminen) päätyy käyttämään rasvavarastojaan energiaksi ja samalla keho suojautuu. Paasto on siis moniulotteinen ja  laukaisee kehon useita eri toiminta mekanismeja. Keho käynnistää rasvavarastojen hyödyntämisen säästääkseen lihaksia ja sydäntä.

Paaston aluksi yksilö kuluttaa loppuun glukoosi varastonsa yleensä ensimmäisen vuorokauden aikana. Tätä seuraa parin vuorokauden vaihe, jossa keho hyödyntää helposti saatavia aminohappoja. Tämä on yleensä paaston vaikein vaihe. Sen jälkeen vartalo siirtyy biologisesti ketoosiin, eli alkaa verensokeripitoisuuden laskiessa käyttää omia rasvavarastojaan. Ketoosiin siirtymisen jälkeen olo alkaa helpottaa.

Paasto vaikuttaa eri tavoin kehon hormoneihin, esimerkiksi kilpirauhashormoniin, jonka määrä laskee. Tämä ei kuitenkaan näytä aiheuttavan normaaleja matalan kilpirauhashormoonin haittoja. Sillä on vaikutusta myös naisten lisääntymishormoneihin. Yllättävää kyllä veren kalium ja magnesium arvot pysyvät hyvin tasaisina paaston aikana. Kalsiumin määrä tippuu ensin hiukan, mutta palautuu pian ennalleen. Myöskään fosforin määrä ei muutu merkittävästi. Sinkin määrä veressä jopa kasvaa. Vitamiinin puutosta saattaa kuitenkin esiintyä paaston edetessä.

Kolmannella paasto viikolla keho alkaa vähitellen käyttää rasvan lisäksi myös proteiineja ja siirtyy vähitellen ns. nälkiintymisvaiheeseen, jolloin ruumis alkaa käyttää lihaksiaan ravintonaan ja sydän ongelmien riski kasvaa. Parhaimmillaan terveellinen paasto saattaa terveellä, normaalipainoisella henkilöllä kuitenkin kestää jopa 40 päivää. Pitkäaikainen paasto lisää kuitenkin terveysongelmien riskiä, joista päänsäryt, pahoinvointi, heikotus ja huimaus ovat lievimmästä päästä. Ongelmia esiintyi erityisesti proteiiniliuos dieteissä. Kaiken kaikkiaan terveysongelmat ovat suhteellisen harvinaisia.

Näyttäisi siltä, että ketoosi kehittyy naisilla miehiä nopeammin. Ruumiin painon kasvaessa, sukupuolten välinen ero kuitenkin häviää. Paasto ei ylipainoisilla ihmisillä vaikuta samalla tavalla kuin normaalipainoisilla, sillä esimerkiksi kasvuhormonin määrä ei kasva. Kasvuhormoni vaikuttaa keskeisesti kehon rasva ja proteiini aineenvaihduntaan. Normaalipainoisilla naisilla nopea siirtyminen ketoosiin näyttäisi suojelevan lihaksia.

Eräs paaston seuraamuksista on biologinen suojautumisreaktio, joka on ohjelmoitunut evoluution myötä (ks. hormeesi). Siinä terveet solut menevät suojatilaan stressireaktion myötä. Niitä paasto ei vahingoita, kun taas syöpäsoluilla ei vastaava puolustusreaktio enää perimän muutosten seurauksena toimi. Näyttäisi siltä, että jos keho on solumyrkkyhoitojen alkaessa tällaisessa puolustustilassa, se kestää myrkkyjä pahemmin, kun taas syöpäsolujen kasvu hidastuu jo ilman solumyrkkyjäkin.

Tästä on vahvoja todisteita eläinkokeissa, mutta ihmisillä tutkimukset ovat vielä melko alussa. Syöpälääkärit ovat kuitenkin toiveikkaita ja tulevaisuudessa onkin mahdollista, että paasto toimii syöpähoidoissa solumyrkkyjen tukena ja mahdollistaa ehkä jopa vahvemmat annokset.


Omat kokemukset

Nuorempana kokeilin herkuttelulakkoja, joiden aikana kaikki makean syöminen ja napostelu olivat kiellettyjä.  Syy karkkeja laajempaan kieltoon oli siinä, että olin aiemmin melko perso makeille leivonnaisille ja rakastan edelleen kuivattuja hedelmiä. Lakkojen aikana huomasin, että makean himo katoaa vähitellen, eikä karkki enää maistu vähään aikaan, kun lakko loppuu. Kovin syvällisiä ajatuksia kokeilut eivät kuitenkaan herättäneet.

Kokeilin itse 5:2-diettiä hieman löysin rantein Mosleyn ohjelman nähtyäni, ennen kuin dieetti oikeastaan oli edes noussut pinnalle ja paljon ennen kuin siitä alettiin kirjoittaa lehdissä. Syyt olivat lähinnä terveydelliset, sillä suvussani on esiintynyt sekä 2. tyypin diabetesta että syöpää. Tiesin jo ennakolta, että paastoaminen ei olisi minulle kovin vaikeaa, sillä olin jo aiemmin saattanut unohtaa osin syödä joinain päivinä.

Paino putosi maltillisesti, kuten suositus on ja olo oli hyvä. Paasto tuntui lisäävän myös halua syödä terveellisesti muina kuin paastopäivinä ja olon kevetessä myös liikkua enemmän. Lehdissä lääkärit pelottivat ahmimisella, mutta oikeasti tunnesyöminen ainakin minulla helpotti ja paasto vielä tasapainotti niitä puuskia joita yhä ilmeni. Taipumus kohti terveellisiä elämäntapoja, on muuten huomattu pitkän paaston eräänä seurauksena.

Ravinto on muuten ollutkin suhteellisen terveellistä, eli en ole kauheasti viime vuosina nauttinut ns. tyhjiä kaloreita. Noudatan ylipainotettua lautasmallia (eli yli 50 % lautasesta tuoreita vihanneksia) töissä ja syön hedelmiä illalla kotona. Kaloreita vain on tullut liikaa kulutukseen nähden. Juuri siihen pätkäpaasto on auttanut.