Juhannustaikoja

Kesän valoisampana aikana vietettiin taivaan- ja säänjumala Ukon juhlaa hedelmällisyyden ja sadon takaamiseksi. Tällä nimellä juhla tunnettiin osassa Karjalaa vielä 1800-luvulla. Juhlan juhlintaan liittyi myös olutmaljojen juonti Ukon kunniaksi. Keskiajalla roomalaiskatolinen kirkko omisti kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan muistoksi ja juhlan nimeksi tuli Johannes nimen vanha ääntämisasu Juhannus.

Ja kun kevätkyntö kylvettiin,
silloin Ukon malja juotiin.
Siihen haettiin Ukon vakka,
niin juopui piika että akka.
Sitten paljon häpeällistä siellä tehtiin,
niin kuin sekä kuultiin että nähtiin.
-Runoili Mikael Agricola-

Juhannusaaton kokko on alunperin juuri Ukon juhlintaan liittynyt itäsuomalainen tapa. Vanhin kirjallinen kuvaus on Turusta vuodelta 1645. Vuotuisia juhlatulia on kuitenkin koko Suomessa eri keväisinä juhlapyhinä ja eri ajankohtina ympäri Eurooppaa. Se liittyi hedelmällisyyteen ja pahan torjuntaan. Karjalankannakselta tunnetaan tornimainen ylhäältä yhteensidottu säärikokko, joka syttyi aina keskiyöllä tavanomaisempien risukokkojen polton jälkeen.

Oletko etsinyt lapsena seitsemää erilaista kukkaa tyynyn alle sulhasta nähdäksesi? Vaikkei lapsena oikeasti paljon sulhaset vielä kiinnostanut, joku perinnetaioissa oli jännittävää. Myös alastomana pellossa kylpemisestä ja peilien tai vesiastioiden kautta sulhasten katselu oli minulle tullut tutuksi tavalla tai toisella.

Juhannuksen taiat ja enteet liittyivät ihmisten ja maatalouden hedelmällisyyteen. Rakkaimpia ovat olleet hääonneen liittyvät taiat, jotka ovat osin säilyneet nykypäivään asti, vaikka harva niitä muistaa Juhannuksena kokeilla. Kaikenlaiset oudot tapahtumat kuuluivat Juhannusyöhön kuten saniaisten kukkiminen (joko auttoi löytämään aarteen tai kukka antoi taikavoimia) ja aaveiden liikkuminen. Myös Juhannusyön virvatulet johdattivat aarteiden luo.

Halukkaat voi yrittää kokeilla seuraavia taikoja (omalla vastuullaan):

Katsottaessa kaivoon, lampeen tai lähteeseen juhannusyönä, mieluiten alasti, näkee tulevan puolison.

Hyvän naimaonnen saa, jos juhannusyönä kierittelee alastomana kasteisella niityllä tai poikatalon ruispellolla.

Tulevan puolison voi nähdä juhannusyönä unessa, jos on laittanut tyynynsä alle yhdeksällä heinällä sidotun kukkaseppeleen.

Kun juhannusyönä asettaa peilit vastakkain ja toiseen peiliin katsoo, näkee toisesta peilistä tulevan sulhasensa/morsiamensa.

Kun juhannusyönä asettaa tyynynsä alle ennen nukkumaan menoa seitsemän erilaista kukkaa, jotka on poimittu seitsemältä eri niityltä, tulee yöllä unessa tuleva sulhanen tervehtimään.

Jos juhannusyönä kerää seitsemän kukkaa/yrttiä ja ylittää seitsemän aitaa ja nukkuu kukat tyynyn alla, niin unessa näkee tulevan sulhasen/morsiamen.

Jos juhannusyönä poimii kolmen talon maalta yhdeksän kukkaa ja panee ne tyynynsä alle, toteutuu se uni, minkä yöllä näkee. Huomattava on, ettei poimimisen aikana eikä sen jälkeen saa puhua mitään.

Ja hieman enemmän kulutusta kärsineet voivat haluta kokeilla seuraavaa konstia:

Reumatismi parani kun erellä mettumaarin otettihin tervaasia koivullehtiä ja pantihin ne tyhyjähän sänkyhyj ja sittem meni sinnem maata.

Linkkejä:
SKS tietopaketti: Vuotuisjuhlat: Juhannus
Juhannus - suomalainen keskikesän juhla / SeurasaarisäätiöTunturisuden Juhannus
SK 2008: Näin taidat juhannuksen taiat
Kotus: Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein & Juhannus ja mittumaari
YLE: Elävä Arkisto: Juhannus