En ajatellut kovin usein kirjoitella keskiaikaan liittyvistä aiheista, sillä niistä löytyy Suomen kielellä jo paljon tekstiä. Keskiaika kuitenkin kiinnostaa sekin, joten teen tässä ensimmäisen pikku poikkeaman sille polulle. Ohimennen sivusin keskiaikaistakin kirjontaa kertoessani kirjonnan historiasta. Koska keskiaika (ja renesanssi) oli kirjonnan kukoistuskautta, niin ajattelin kirjoittaa hieman keskiaikaisesta kirjonnasta. (Huom. pistojen nimi näkyy, kun viet hiiren päälle!)
Keskiajan kirjonnan innoittajana oli kristinusko. Kirkollinen kirjonta alkoi jo alku-kristittyjen parissa Lähi-Idässä ja kukoisti Bysantissa, joka oli eräs keskiajan tärkeimmistä esikuvista. 400-1400-luvulle roomalaiskatolinen kirkko oli Euroopassa vallan keskus ja yhdistäjä. Kaikki taiteet, kirjonta mukaan lukien, saivat kirkon tukea, mistä seurasi, että töiden tarkoituksena oli ylistää Jumalaa. Kirkollisten tekstiilien aiheet olivat raamatullisia tai liittyivät pyhimystaruihin. Maallisemmat aiheet liittyivät yleensä kansantaruihin ja legendoihin, joista monet olivat pakanallista alkuperää. Arvostetut neulamaalarit olivat useimmiten miehiä.
Keskiajalla, jolloin ei ollut painettuja mallikirjoja, kirjontamallit kulkivat kädestä käteen merkkausliinoilla, jotka säilöivät kirjonta tekniikan ja mallit. Merkkausliinojen määrä moninkertaistui 1400-luvun lopussa ja 1500-luvun alussa, jolloin alettiin yhä enemmän kirjoa myös vaatteita ja kalustusta. 1500-luvulla kirjonnasta olikin tullut rikkauden todiste.
Keskiajalla tunnettuja pistoja olivat esimerkiksi varsipistot, etupisto, tikkipisto, laakapisto, sidepisto, ketjupisto, halkaistu-ketjupisto ja aitapisto. Varsipistoja käytettiin usein kuvioiden reunustamiseen. Tikkipistoa käyettiin paljon vapaassa kirjonnassa. Sidepistot olivat tärkeitä kultalangalla kirjottaessa, sillä ne toivat kankaaseen joustavuutta. Niitä käytettii myös haluttaessa kattaa laajoja alueita pistoilla nopeasti. Halkaistua ketjupistoa käytettiin esimerkiksi vaakunakirjonnassa ja sillä oli käyttöä niin reunustamiseen kuin kuvioiden täyttämiseenkin. Kirjontaan yhdistettiin usein aplikaatiota ja helmikoristelua. Usein kuvioina oli kasviköynnöksiä ja geometrisia kuvioita.
Jo 600-luvulla on kirjoitettu ensimmäiset maininnat kuuluisasta englantilaisesta tai pikemminkin anglo-saksisesta kirjonnasta. Sittemmin Opus Anglicanum muodostui erääksi tunnetuimmaksi keskiaikaisen kirjonnnan lajiksi. Sille oli tyypillistä värikäs silkki- ja kultalankakirjonta. Toinen miltei yhtä arvostettu oli saksalainen, lähinnä alasaksilainen valkokirjonta Opus Teutonicum, johon saattoi liittyä myös revinnäiskirjontaa ja toisinaan korostusvärin käyttöä. Myöhemmällä keskiajalla Ranska tuli kuuluisasti Or Nue kultavarjostuskirjonnasta, jossa sekoittamalla värillistä ja kultalankaa sidepistoihin saatiin himmeämpiä ja kirkkaampia kullan sävyjä. Keskiajalla kirjonta kukoisti myös normanniajan Sisiliassa. Keskiajan ja renesanssin taitteessa kirjonta oli rikkaimmillaan, sillä syntyi useita uusia tyylejä, kuten assisilainen aukkokirjonta (kohde jätettiin kirjomatta) ja englantilainen mustakirjonta.
Eräs kuuluisimmista keskiaikaisista kirjotuista tekstiileistä on yli 70 metriä pitkä 1100-luvulta peräisin oleva Bayeux’n seinävaate. Siihen on kirjottu jopa 79 kohtausta (toisten arvioiden mukaan vain noin 30), jotka kuvaavat Englannin Normannivalloitusta 1066. Seinävaate on kirjottu villalangalla pellava-palttinalle (yksinkertainen sidos) ja on puolisen metriä leveä. Sen kirjontaan on käytetty kahta eri tekniikkaa: reunapistoina tikkipistoja ja kuviot on täytetty sidepistoilla. Väreistä käytetyimmät ovat punaruskea, sinivihreä, himmeä kulta, oliivin vihreä ja sininen. Sidepistoissa pitkät pistot on kiinnitetty joko samalla tai vastavärillä.
Ei ole tarkkaa tietoa, kuka seinävaatteen on valmistanut ja missä; Britanniassako vai Ranskassa. Tässä vaiheessa myöhempi vaakunataide, joka syntyi 1100-luvun puolivälissä, ei ole vielä selkeästi tunnistettavissa, vaikka viitteitä siihen on jo olemassa. Kirjontatyö kuvaa aikauden yhteiskuntaa ja tapahtumia yksityiskohtaisesti. Siinä näkyy myös vierailulla käynyt Hayleyn komeetta.
Ohjeita ja malleja:
1300-1400-luvun saksalaisia kirjontamalleja ja toinen samanaiheinen lähde
Silkkikukkaron kirjonta noin vuodelta 1300 (pdf)
Historical Needlework Resources
Lisätietoa ja lähteitä:Scandinavian Embroidery (pdf)
Needlework History (pdf-dokumentteja)
Mathilde's Medieval and Renaissance Embroidery Page
Medieval/Renaissance Embroidery Homepage
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti